Liejuisella Puistolan kentällä soi Porilaisten marssi 80 vuotta sitten — Yrjö Nikkanen heitti keihään maailmanennätyksen Kotkassa, vaikka vauhdinottorata oli ennen kisaa ääriään myöten täynnä vettä

Bensiinillä kuivaksi poltettu radankaistale kesti yhden heittokierroksen, mutta se riitti. Katsojat ryntäsivät kentälle seuraamaan mittausta, 16-vuotias Veikko Rantala muiden mukana.

ME-mies Yrjö Nikkanen Suomi—Unkari-maaottelussa vastavalmistuneella Helsingin olympiastadionilla vuonna 1938.
ME-mies Yrjö Nikkanen Suomi—Unkari-maaottelussa vastavalmistuneella Helsingin olympiastadionilla vuonna 1938.

80 vuotta sitten soittokunta soitti Puistolan kentällä Kotkassa Porilaisten marssin. Oli sunnuntai 16. lokakuuta vuonna 1938, olosuhteet olivat perin talviset, ja Yrjö Nikkanen oli juuri heittänyt keihäänheiton uudeksi maailmanennätykseksi 78,70.

30-luvulla Matti Järvinen heitti 10 maailmanennätystä peräkkäin, mutta Nikkanen iski Etelä-Kymenlaaksossa. Elokuussa 1938 hän riisti Järviseltä maailmanennätyksen heittämällä Karhulassa lukemat 77,87.

Eteenpäin-lehti kertoi Karhulan kilpailussa syntyneestä ME:stä lyhyesti. Jutussa mainittiin, että tuuli oli vastalaitainen ja keihään painaneen 10 grammaa yli määrätyn painorajan.

Ennen Kotkan Innon Puistolan kentällä järjestämiä kansallisia kilpailuita Nikkanen oli lukenut Karjala-lehdestä, että Järvinen suunnitteli nappaavansa ME:n takaisin Kotkassa. Nikkanen oli toipumassa selkävaivasta, mutta päätti osallistua.

Lapioita ja bensiiniä

Kilpailupäivän aamuna Nikkanen meni tarkastamaan Puistolan kentän kunnon, eikä se ollut häävi. Tiettävästi lehdessä oli jo ehtinyt olla kisojen peruutusilmoitus, koska koko viikon oli satanut kaatamalla.

Vauhdinottorata lainehti vettä puureunuksiaan myöten.

— Silloin tiesin voittavani, sillä Matin (Järvisen) pitkät kaaret edellyttivät mahdollisimman kovapintaista alustaa, Nikkanen kertoi Suuren suomalaisen keihäskirjan mukaan vuonna 1982.

Toimitsijat lapioivat veden pois ja polttivat bensiinillä vauhdinottoradan toisen reunan kuivaksi. Ennen kisaa arvioitiin, että radan pinta kestäisi joten kuten yhden heittokierroksen, sen jälkeen se liejuuntuisi.

Aamusella radalle kerääntynyt vesi oli ollut jäässä. Lämpötila ei pahemmin noussut: kun kilpailu alkoi, lämpöasteita oli kuusi

Katsojat ryntäsivät kentälle

Neljäntenä heittänyt Nikkanen otti vauhtia, horjahteli viivalla ja arveli, ettei mitta riitä. Kyllä riitti: 78,70.

— Siitä heitosta olisi voinut tulla kunnon kaari paremmalla heittopaikalla. Nyt juoksin varman päälle, Nikkanen muisteli.

Toisella kierroksella heittäjien jalat upposivat nilkkoja myöten liejuun, ja kilpailu oli ohi. Järvinen jäi kisassa toiseksi tuloksella 69,32.

Kotkalainen Veikko Rantala muisteli kilpailua Kymen Sanomien haastattelussa vuonna 2014. Rantala oli katsomassa kilpailua 16-vuotiaana.

— Kisan tunnelma on jäänyt minulle hyvin mieleen. Ennakkoon mainostettiin, että kisassa yritettäisiin rikkoa keihään maailmanennätys. Kentän laidat olivat aivan täynnä väkeä.

— Muistan, miten keihäs lensi hirmuisen pitkälle. Katsomossa oli melkoinen huutomyrsky.

— Kentällä ei ollut tuohon aikaan kunnon katsomoita. Keihään laskeuduttua maahan järjestysmiehet eivät saaneet enää pidettyä katsojia aisoissa, vaan monet ryntäsivät kentälle katsomaan mittausta, niin myös minä, Rantala muisteli vuonna 2014.

Eteenpäin-lehdessä ei vieläkään riehaannuttu

Eteenpäin-lehden seuraava numero ilmestyi tiistaina 18. lokakuuta. Maailmanennätys sai jälleen varsin vaatimattoman huomion, mutta "Nikkanen uusi Kotkassa taas keihäänheiton ME:n" oli kuitenkin lyhyen urheilupalstan pääuutinen ennen jalkapallo- ja nyrkkeilytuloksia.

Lyhyt artikkeli Nikkasen ennätyksestä kertoi tulosten lisäksi, että ”(maailmanennätysheiton) heittohetkellä oli tyyntä ja punnituksessa havaittiin keihään painavan 20 grammaa yli normaalin”. Olosuhteet mainittiin ”melko epäedullisiksi”.

Samalla sivulla ME-jutun vieressä oleva juttu oli otsikoitu ”Tähänasti ainutlaatuiset pienviljelijäpäivät Helsingissä marraskuussa”, ja jutun otsikko oli tuplasti keihäsjuttua isompi ja artikkelin pituus noin viisinkertainen.

Ennätys kesti 15 vuotta

Puistolan kentällä heitetty maailmanennätys säilyi pitkään. Sen rikkoi yhdysvaltalainen Franklin ”Bud” Held vasta vuonna 1953. Held oli suunnitellut veljensä ja isänsä kanssa kokonaan uudenlaisen keihään, jossa oli erilainen painopiste sekä lyhyempi ja kevyempi kärki.

Held paransikin ennätystä kerralla reilusti. Nikkasen ME väistyi, kun Held heitti ensimmäisenä miehenä yli 80 metriä (80,41).

Yrjö Nikkanen (1914—1985) saavutti olympiahopeaa Berliinissä 1936 sekä EM-hopeaa Pariisissa 1938 ja Oslossa 1946.

Lähteet: Suuri suomalainen keihäskirja (Spartakus Oy 1991), Eteenpäin-lehden arkisto, Kymen Sanomien arkisto

Korjattu klo 15.51: ME:n heittänyt yhdysvaltalainen on sukunimeltään Held, ei Heid.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet