Palloliitto takoo, kun rauta on kuumaa: ”Jalkapallon harrastamisen arvo on yhteiskunnalle vuosittain 770 miljoonaa euroa”

Suomi haluaa olla maa, joka pääsee säännöllisesti mukaan jalkapallon arvokisoihin. ”Ei ehkä jokaisella kerralla, mutta säännöllisesti”, Palloliiton kehityspäällikkö Taneli Haara sanoo.

Jukka Lehtoranta

Palloliiton kehityspäällikkö Taneli Haara esitelmöi keskustelutilaisuudessa Kotkassa. Kuulemassa oli mm. FC KTP Juniorien valmennuspäällikkö Janne Hyppönen.
Palloliiton kehityspäällikkö Taneli Haara esitelmöi keskustelutilaisuudessa Kotkassa. Kuulemassa oli mm. FC KTP Juniorien valmennuspäällikkö Janne Hyppönen.

Suomen Palloliiton kehityspäällikkö Taneli Haara aloittelee puheenvuoroaan jalkapalloilun yhteiskunnallista merkitystä käsittelevässä keskustelutilaisuudessa Kotkassa.

— Laitan ensin yhden videon pyörimään, Haara sanoo ja poistuu sivummalle.

Seuraa kymmenminuuttinen kooste, jota suomalainen jalkapalloväki ei ihan heti kyllästy katselemaan. Teemu Pukki tekee maalin toisen perään, selostaja Mikko Innanen huutaa äänensä käheäksi — ja Suomi selviytyy historiallisesti EM-lopputurnaukseen.

— Ei kai tässä vaiheessa ole muuta mahdollisuutta kuin aloittaa tällä, Haara toteaa.

Meidän viestimme on, että jalkapallo on iso juttu, se vaikuttaa hyvinvointia lisäävästi, ja siihen kannattaa panostaa. — Taneli Haara

Eturivissä istuva kotkalaisvalmentaja Janne Hyppönen näyttää lähes liikuttuneelta. Se ei ole ihme, sillä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin — tai no, koskaan — jalkapalloilu on ollut Suomen puhutuin urheilulaji. Asia, joka lähes kaikkialla muualla maailmassa on itsestäänselvyys, on viimein ollut totta Suomessakin.

Hype voi mennä ohi — nyt on aika toimia

Palloliitossa tiedetään, että hype saattaa olla ohi yhtä nopeasti kuin se on syntynytkin. Suomi pelaa ensi kesän EM-turnauksessa kivikovassa alkulohkossa Belgian ja kahden isäntämaan Venäjän ja Tanskan kanssa. Kyyti voi olla kylmää ja enemmän menestys- kuin urheiluhullun kansan reaktio arvoitus.

Siksi nyt on aika toimia.

— Tärkein asia on ratkaista miten tästä saadaan pitempiaikaista buustia nuorille ja miten saadaan suomalaiset liikkumaan enemmän, Haara sanoo.

— Tavoite on olla pysyvästi menestyvä jalkapallomaa ja hyvinvoinnin kartuttaja. Haluamme olla maa, joka pääsee säännöllisesti mukaan arvokisoihin. Ei ehkä jokaisella kerralla, mutta säännöllisesti.

Kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995, jotkut väittivät sen auttaneen maata toipumaan raskaasta lama-ajasta. Seuraavana vuonna työttömyysaste putosi, bruttokansantuote nousi ja itsemurhat vähenivät. Avioliittoja solmittiin enemmän ja niitä purkautui vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tutkijat tosin vähän toppuuttelivat lamantappaja-ajattelua: mielialat kyllä kohosivat, mutta rakenteellisiin asioihin kuten työllisyyteen ja tuotantomääriin urheilumenestyksellä ei ollut paljon vaikutusta.

— Emme mekään odota, että jalkapallolla ratkaistaisiin taloudellisia tai poliittisia ongelmia, Haara sanoo.

— Mutta ihmiset ovat nyt kiinnostuneita jalkapalloilusta ja meidän on helpompi tuoda esiin yhteiskunnallista rooliamme.

AOP/GIAN EHRENZELLER

Miesten jalkapallomaajoukkue järjesti viime vuonna suomalaisille ennenkokemattoman määrän iloisia hetkiä — ei vähiten Teemu Pukin (10) ansiosta.
Miesten jalkapallomaajoukkue järjesti viime vuonna suomalaisille ennenkokemattoman määrän iloisia hetkiä — ei vähiten Teemu Pukin (10) ansiosta.

Tutkimus: jalkapallosta 770 miljoonan euron vuosittainen hyöty

Palloliitto julkistikin jo syksyllä — ennen EM-kisapaikan varmistumista — kansainvälisen tutkimustuloksen, jonka mukaan jalkapallon harrastamisen arvo terveys-, sosiaali- ja taloushyötyinä olisi suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain 770 miljoonaa euroa. Ruotsissa luku on peräti 1,9 miljardia euroa.

Numerot ovat peräisin 12 Euroopan maassa toteutetusta UEFA SROI (Social Return on Investment) -mallinnuksesta, jolla mitattiin jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa jalkapallon harrastajien osalta.

Mallinnuksen mukaan jalkapallo tuo vuosittain suomalaiseen terveydenhuoltoon jopa 358 miljoonan euron säästöt. Suurin osa (324 M€) siitä tosin selittyy epämääräiseltä kuulostavalla ”koetulla hyvinvoinnilla”.

— Se on se euromäärä, jonka ihmiset olisivat valmiita maksamaan vastaavasta lisäyksestä hyvinvointiinsa muiden hoito- ja terapiamuotojen avulla, Haara selittää.

Helpommin hahmotettavia säästöjä kertyy muun muassa alentuvasta riskistä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, syöpään tai mielenterveysongelmiin.

Jalkapallon sosiaaliset hyödyt kuten vapaaehtoistyön arvo, koulutustulokset, syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja rikollisuuden lasku, ovat UEFA SROIn mukaan yli 210 miljoonaa euroa. Lisäksi suorat vaikutukset Suomen taloudelle ovat yli 200 miljoonaa euroa harrastemaksuina, olosuhteisiin liittyvinä rakentamisen tuottoina ja työpaikkoina.

Ylivoimaisesti harrastetuin urheilulaji

Jalkapallo on Suomessa ylivoimaisesti harrastetuin urheilulaji. Sitä harrastaa yli puoli miljoonaa ihmistä, joista rekisteröityjä pelaajia on runsaat 136 000. Esimerkiksi jääkiekossa vastaavat luvut ovat noin 200 000 harrastajaa ja 75 000 rekisteröityä.

— Kasvupotentiaalia on edelleen paljon etenkin naisten ja tyttöjen puolella. Suomessa jalkapalloa harrastavien tyttöjen ja poikien suhde on ok (yksi tyttö kolmea poikaa kohden), mutta miksei se voisi olla yhden suhde yhteen? Haara kysyy.

Ovatko päättäjät tyhmiä vai liioitteleeko urheiluväki liikunnan hyötyjä?

UEFA SROI -mallinnus toistaa urheiluväen mielellään esittämää väitettä, jonka mukaan jokainen liikuntaan käytetty euro tulee moninkertaisesti takaisin.

— Meidän viestimme esimerkiksi kunnille on, että jalkapallo on iso juttu, se vaikuttaa hyvinvointia lisäävästi, ja siihen kannattaa panostaa. Ja nyt meillä on esittää tutkittua tietoakin, Haara sanoo.

— Raha generoi lisää rahaa. On laskettu, että vuosittainen 263 000 euron lisäinvestointi jalkapalloiluun säästää terveydenhoitokuluissa 740 000 euroa.

Kysymys kuuluu siis: ovatko päättäjät tyhmiä, kun eivät tartu mittaviin säästämismahdollisuuksiin vai liioitteleeko urheiluväki liikunnan hyötyjä?

— Urheiluväki varmasti esittää asiansa mahdollisimman myönteisessä valossa. Päättäjille taas tämä on arjen realismia, Haara vastaa.

— Päättäjät joutuvat ajattelemaan seuraavan vuoden budjettia ja seuraavia vaalejakin. Toivoisimme kuitenkin, että uskallettaisiin katsoa hyötyjä pidemmällä aikavälillä. Ei siihen yksi vuosi riitä.

Palloliiton mies sai näkemyksilleen varovaista tukea paikalla olleelta Kotkan kaupunginjohtajalta.

— On hienoa, että Palloliitto on ryhtynyt selvittämään konkreettisia lukuja, Esa Sirviö sanoi.

— Tieteellisiä tutkimuksia käytetään kuntasektorilla tosi vähän. Yleensä puhutaan vain kustannuksista.

Jukka Lehtoranta

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö kuunteli, kun Palloliiton Taneli Haara puhui.
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö kuunteli, kun Palloliiton Taneli Haara puhui.

Nummelassa jalkapalloseura käy ulkoiluttamassa vanhuksia

Miten kansa sitten saadaan liikkumaan entistä enemmän ja siten voimaan entistä paremmin? Uusi uimahalli tai kuntorata ei auta, jos väkeä ei saada ylös sohvilta.

— Kunnat pystyvät vaikuttamaan olosuhteiden sijaintiin ja hintaan. Niiden tulee olla tarpeeksi lähellä ja riittävän edullisia, Haara sanoo.

— Kuntien ja seurojen välisessä yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia, kunhan se tehdään taloudellisesti järkevällä tavalla. Seurat voisivat esimerkiksi järjestää iltapäiväkerhoja niin, että työntekijä on puoliksi kerhonvetäjä ja puoliksi seuratyöntekijä. (Vihdin) Nummelassa paikallinen jalkapalloseura käy liikuttamassa ja ulkoiluttamassa vanhuksia.

Kotkan kaupungilla on nykyisin yhteistyösopimuksia viiden seuran tai yhdistyksen kanssa. Tavoitteena on tuplata määrä tänä vuonna.

— Yhteistyö seurojen kanssa on ainoa tapa, jolla pystymme tuottamaan tiettyjä palveluita. Se määrä on kasvanut ja tulee varmasti edelleen kasvamaan, kaupunginjohtaja Sirviö sanoi.

130 euroa vuodessa liikuntaan, yli neljä tonnia sotemenoihin

Kuntapäättäjien on perinteisesti ollut helppoa aloittaa säästäminen liikuntamenoista ja -investoinneista. Sirviö pyrki nyt osoittamaan, että liikunnan tukemiseen käytetty raha on Kotkassa itse asiassa hyvin pieni verrattuna oikeasti isoihin rahareikiin:

Kotka subventoi kaupunkilaisten käyttämiä liikuntapalveluja tänä vuonna noin 130 eurolla asukasta kohden. Veronmaksajat sponsoroivat esimerkiksi jokaista uimahallikäyntiä noin 8 eurolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset taas ovat yli 4 000 euroa per asukas.

— Enemmän pitäisi ottaa aikaa liikunnalle. Liikun itsekin liian vähän, ja minun kaltaisiani ihmisiä on Kotkassa ja koko maassa liikaa, Sirviö sanoi.

Luetuimmat