Kehitystyöstä nauttiva miehikkäläläinen triplainsinööri ja skeet-ampuja Tommi Takanen viritti itsensä ennätyskuntoon panostamalla oheisharjoitteluun – "Aseen kuivanostoja olen tehnyt jopa 60 000"

Koronakevät ja opintovapaa antoivat Takaselle hyvät mahdollisuudet parantaa harjoittelun laatua. Kilvoittelu olympiapaikasta jatkuu ensi vuonna.

Antti Kaarto

Tommi Takanen viimeisteli kotipihansa halkopinon jämptiksi.
Tommi Takanen viimeisteli kotipihansa halkopinon jämptiksi.

Koronaviruksen aiheuttama kolmen kuukauden kilpailutauko ja sen avittama oheisharjoittelun merkityksen ymmärtäminen siivittivät Tommi Takasen, 30, yhteen skeet-uransa huippuvuosista.

Seitsemästä kotimaisesta kilpailusta Miehikkälän mies voitti neljä, sijoittui kahdesti toiseksi ja kerran neljänneksi. SM-finaalissa hän sivusi Suomen ennätystä rikottuaan 59 kiekkoa 60:stä. Kesäkuussa Lopella hän ampui peruskilpailussa parhaan suomalaistuloksen sitten vuoden 2018. 125 kiekosta vain yksi jäi ehjäksi.

– Alkukaudesta ihmettelin vastoinkäymisten määrää. Niistä lähtökohdista tästä kaudesta tuli suorastaan uskomattoman hyvä, Takanen sanoo.

Kauden avauskisan pilasi flunssa, toisen huono suoritus. Kolmas kilpailu oli Qatarin maailmancup, jonne Takanen lensi terveenä mutta kärvisteli koko viiden päivän reissun vatsataudissa.

Maaliskuussa Kyproksen maailmancupissa (117/125) näkyi vihdoin viitteitä paremmasta.

Sitten tuli pakkotauko.

Kolmekymppisenä täysi ymmärrys oheisharjoittelusta

Maalis–toukokuulta peruttiin ainakin viisi kilpailua, joihin Takasen oli alun perin tarkoitus osallistua. Jo aiemmin Takanen oli saanut opintovapaata työstään Kaakon kaksikon tilapalvelupäällikkönä opiskellakseen insinöörin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ympäristöteknologiasta.

– Opiskelun ja harjoittelun kokonaiskuormitus on ihan erilainen verrattuna siihen, että olisi ensin töissä seitsemästä puoli neljään ja treenaisia sen päälle. Lisäksi hengähdystauko kilpailemisesta ja reissaamisesta oli onni onnettomuudessa.

Lisääntynyt harjoitusaika ei ole kulunut pelkästään ampumaradalla. Takanen päässee samoihin laukauslukemiin kuin tähän asti ahkerimpana ampumaratavuonnaan, noin 35 000 laukaukseen, mutta suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kotiharjoittelussa.

– Nyt kolmekymppisenä olen ymmärtänyt, miten paljon fyysinen harjoittelu ja taitoharjoittelu tukevat lajia. Esimerkiksi aseen kuivanostoja olen kotioloissa tehnyt jopa nelinkertaisesti aiempaan verrattuna. Puhutaan 60 000 harjoitusnostosta, Takanen kertoo.

– Kilpailutauon aikana olin todella hyvässä fyysisessä kunnossa verrattuna aiempiin vuosiin. Pystyin olemaan enemmän "oikeasti urheilija". Ampumaharjoitusten tulostaso on noussut, ja onhan noita hyviä kisatuloksiakin tullut, Takanen sanoo harjoittelumuutoksen merkityksestä.

Suomella yksi maapaikka Tokioon

Nyt kausi vetelee viimeisiään. Takanen pohtii vielä osallistumista kotimaan pääkisoihin kuuluvaan Nasta GP -kilpailuun, mutta muuten katse alkaa olla jo tulevassa vuodessa.

Se voi olla olympiavuosi, pandemian kehityksestä riippuen. Lari Pesonen on vuonna 2019 hankkinut Suomelle maapaikan olympiaskeetiin Etelä-Korean maailmancupista. Lisäpaikkoja on jaossa enää niukasti: Eurooppalaiset ampuvat kahdesta paikasta ensi toukokuussa Kroatiasta.

Jos lisäpaikkoja ei tule, kilpailee Pesosen hankkimasta maapaikasta käytännössä viisi miestä. Tänä kesänä vahvimpia ovat olleet Takanen ja Eetu Kallioinen.

– Meillä molemmilla kolmen parhaan kilpailun keskiarvo on sama, 122,3. Jos katsotaan pari vuotta taaksepäin, niin paljon on ammuttu ristiin myös Pesosen, Oskari Kössin ja Timo Laitisen kanssa, Takanen sanoo.

Antti Kaarto

Takanen otti kuvaan suosikkipalkintojaan. Kiekko on hänen ensimmäinen SM-voittonsa vuodelta 2013, iso pokaali ensimmäinen miesten sarjan kilpailun voittopalkinto Kajaani-Skeetistä vuodelta 2012. Kymenlaakson vuoden urheilijaksi (lasiveistos)  hänet valittiin vuonna 2014.
Takanen otti kuvaan suosikkipalkintojaan. Kiekko on hänen ensimmäinen SM-voittonsa vuodelta 2013, iso pokaali ensimmäinen miesten sarjan kilpailun voittopalkinto Kajaani-Skeetistä vuodelta 2012. Kymenlaakson vuoden urheilijaksi (lasiveistos) hänet valittiin vuonna 2014.

Olympialaisiin lähtijä täysin auki

Maapaikan hankkijalla on etulyöntiasema valinnoissa, mutta virallista pykälää ei ole. Olympiakomitea on Takasen mukaan linjannut siihen tapaan, että jonkun muun pitäisi osoittaa paikan hankkijaa "selvästi parempaa tuloskuntoa" ennen olympialaisia.

– Tilanne on aika lailla auki. Kevääksi on suunniteltu viisi maailmancupin osakilpailua sellaisiin paikkoihin kuin Intia, Etelä-Korea, Azerbaidzhan, Egypti ja Italia. Maalaisjärjellä tuntuu oudolta suunnitella kisaa Intiaan, Takanen hymähtää.

Intia on maailman kärkimaita sekä koronavirustartuntojen määrässä että uusien sellaisten ilmaantumisessa.

Kilvoittelu on siinäkin mielessä auki, että Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja vaihtuu Per-Ole Lindellistä Henna Torpoon. Lisäksi skeet saattaa saada uuden päävalmentajan, joten ampujien tulevista keskinäisistä karsintakuvioista ei vielä ole tietoa.

Laji sopii triplainsinöörille

Takanen aloitti ammunnan 14-vuotiaana vuonna 2004, heti metsästyskortin saatuaan. Aluksi hän kilpaili metsästysammuntalajeissa kuten hirvenjuoksussa. Skeet tuli mukaan vuonna 2007, ja vuonna 2011 Takanen alkoi keskittyä pelkästään siihen.

Takasen mielenkiinto lajiin on säilynyt koko ajan. Hän uskoo, että koulutustausta (diplomi-insinööri, rakennusinsinööri ja kohta YAMK-insinööri) pelaa haulikkolajin kanssa hyvin yhteen.

– Pidän kehittämisestä ja määrätietoisesta etenemisestä. Tässä lajissa kehitys on koko ajan nähtävissä. Jos ajattelee, että nyt tämä homma alkaa olla valmis, siitä usein lähtee alamäki.

– Laji on erittäin psykofyysinen. Halkaisijaltaan 11-senttinen savikiekko lentää taivaalla 90 kilometrin tuntinopeutta. Jos pikkaisenkin tulee hyvänolontunnetta, tulee epäonnistumisia, Takanen sanoo.

Kehitys ei loppunutkaan 2016

Hän ei ole koskaan kuvitellut olevansa täysin valmis skeet-ampuja – tai tavallaan on, mutta negaation kautta.

– Kaudella 2016 ammuin koko ajan vähintään kohtuullisia tuloksia, mutta usko alkoi mennä siihen, pystynkö enää kehittymään vai olenko saavuttanut maksimitasoni. Seuraavana vuonna liitossa aloitti uusi lajivalmentaja Tom Alderin, ja hänen mentaliteettinsa oli se, että ammunta lähtee silmistä eikä pelkistä käsistä. Olin keskittynyt pelkkään käsikoordinaatioon enkä silmä-käsikoordinaatioon. Kaudella 2017 ammuin 12 kilpailua, joista kymmenessä tulos oli 120 tai enemmän. Silloin aloin uskoa, että kyllä minä pystynkin vielä kehittymään, Takanen kertoo.

Vuosi 2020 oli seuraava aallonharja.

– Kaikki avaimet ovat käsissä siihen, että aalto säilyy (ensi vuonnakin), ellei jopa menisi vähän ylöspäin, Takanen sanoo.

Tästä on kysymys

Tommi Takasen saavutuksia

Ennätykset: Skeetin 125 kiekon peruskilpailu 124/125 (14.6.2020), 60 kiekon finaali 59/60 (SE, 2.8.2020)

Suomen mestari 2013, 2017 ja 2020

Opiskelijoiden MM-hopea 2016

PM-kisojen 6:s 2016

Maailmancup-kilpailun 10:s 2017

MM-kisojen 21:s ja EM-kisojen 25:s 2017