Kläbon ylämäkijuoksu puhuttaa hiihtopiirejä — ”Näyttää vähän riehumiselta, mutta aika terävän irtioton hän saa sillä aikaiseksi.”

All Over Press/Pekka Sipola

Johannes Hösflot Kläbo on voittanut tällä kaudella kaikki viisi maailmancupin osakilpailua.
Johannes Hösflot Kläbo on voittanut tällä kaudella kaikki viisi maailmancupin osakilpailua.

Punaiseen asuun pukeutunut mies loikkii mäkeä ylös. Muut yrittävät liukua suksella perässä, mutta eroa tulee armottomasti.

Norjan 21-vuotias Johannes Hösflot Kläbo on hätkäyttänyt hiihtomaailmaa jyrkän nousun tekniikallaan, joka näyttää juoksulta sukset jalassa.

Hiihtovauhdit ovat kasvaneet tosi paljon, koska välineet ovat kehittyneet, maastot ovat muuttuneet. – Ville Vesterinen

Suomen hiihdon päävalmentajan Reijo Jylhän mukaan norjalaisen sprinttitykitys Rukalla ei perustunut ylivertaiseen fysiikkaan, vaan poikkeavaan tekniikkaan suksen kanssa.

Kläbo meni menojaan lähtösuoralta alkaen ja voitti kisan ylivoimaisesti.

Tahti on jatkunut samana maailmancupin avauskilpailun jälkeenkin: Kläbo voitti Rukalla sprintin lisäksi 15 km:n (p) väliaikalähtökilpailun sekä takaa-ajon (v). Vain takaa-ajon osuusajoissa hän ei ollut nopein. Viime viikonloppuna Lillehammerissa hän oli ykkönen sprintissä (p) ja hieman yllättäen myös 30 km:n yhdistelmäkilpailussa eli skiathlonissa.

Ei matkijoita vielä Pyeongchangissa

Kokenut ja menestynyt hiihtovalmentaja Heikki Pusa ei usko, että Kläbon matkijoita helmikuussa Pyeongchangin olympiakisoissa Etelä-Koreassa vielä nähdään, vaikka moni on norjalaisen tekniikkaa kokeillut.

Esimerkiksi suomalaishiihtäjät testasivat sitä Val Senalesin leirillä harjoituskaudella.

Lihasta ei voi pikakouluttaa eikä pomppiva eteneminen sovi varsinkaan hiihtäjille, joilla on enemmän lihasmassaa.

— Kovakuntoinen pitää joka tapauksessa olla, Pusa sanoo.

Hän vertaa Kläbon tekniikkaa maailman menestyneimmän talviurheilijan, ampumahiihtäjä Ole-Einar Björndahlenin etenemiseen. Ylämäkijuoksun lisäksi Kläbo tekee loppuloikan myös siinä kohdassa, missä muut menevät liukua paino reiden päällä.

Lyhyessä repäisyssä ja irtiotossa Kläbon tekniikka on parhaimmillaan, mutta pitemmällä pätkällä sitä ei voi käyttää.

— Se rupeaa käymään lihastasolla niin paljon. Sehän siinä on enemmän ongelmissa kuin hapenotto, Pusa arvioi.

— Kläbo osaa kääntää sen tasaisella normaaliksi tasamaaluisteluksi ja hänellä on myös taktista silmää, milloin sitä voi käyttää.

Ei tutkittua tietoa

Norjalaisen hiihdon taloudellisuudesta ei ole tutkimustietoa ainakaan Suomessa, mutta Pusan mukaan taitoa se vaatii ja sopivan nousukulman, josta Kläbo jatkaa loikkakuokalla.

— Hän tekee sen lihastasolla ensin ja vaihtaa toisessa kohtaa ikään kuin toiselle moottorille hapenoton puolelle.

— Joskus se näyttää vähän riehumiselta, mutta hän saa sillä aika terävän irtioton aikaiseksi.

Pusan mukaan kyse ei ole niinkään voimasta kuin sen yhdistämisestä nopeuteen, rytmiin ja elastisuuteen.

— Sitten on vielä kaksi suksea ja sauvaa, joiden pitäisi mennä rytmissä.

Pusa uskoo, että hänen omista valmennettavistaan ampumahiihtäjä Mari Laukkanen voisi Kläbon tavan omaksua.

— Marilla varmaan taito riittäisi tehdäkin samaa, ja joskus hän käyttääkin pikku loikkaa, mutta ei tuollaista juoksemista. Neljän kilon pyssy on kuitenkin selässä.

Tasatyöntö on vielä isompi muutos

Urheilufysiologian ja hiihdon asiantuntija Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta kuvaa Kläbon hiihtoa nousuissa ”silminnähden erilaiseksi”.

— Aikaisemmin se on ollut kaikilla hiihdonomaista juoksua, mutta kanta ei nouse takana. Kläbon jalkatyö on hyvin lähellä juoksua eli kantapää nousee selkeästi korkeammalle.

— Vuorohiihdossahan olennaista on se liuku.

Vesterinen uskoo, että Kläbo on nyt maailman nopein hiihtäjä jyrkässä mäessä.

— Se ei ole ainoastaan tekniikkakysymys. Jalat liikkuvat hänellä nopeasti, eivätkä kaikki hiihtäjät siihen pääse, vaikka tekniikka olisi. Fyysiset ominaisuudet ovat taustalla yhdistettynä tekniikkaan.

Vielä Kläbon ”mäkijuoksuakin” suurempi hiihdon mullistaja on Vesterisen mielestä ollut tasatyöntö. Sitä joudutaan jo rajoittamaan säännöilläkin.

— Hiihtovauhdit ovat kasvaneet tosi paljon, koska välineet ovat kehittyneet, maastot ovat muuttuneet. Hiihdetään lyhyempiä ratoja, eikä ole niin pitkiä nousuja.
Kovan vauhdin tekniikalle ja ylävartalon voimaominaisuuksille se asettaa kovat vaatimukset. Puhutaan jo eri lajista kuin menneillä vuosikymmenillä.

— Hiihdossa vauhdit ovat varmasti kasvaneet kestävyyslajeista kaikkein eniten.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.