Kaikki muu paitsi urheilu jäi Juha Hirven uran aikana kakkossijalle — "Hänellä on synnynnäinen kilpailemisen lahja"

Kymen Sanomissa on loppuvuodesta muisteltu eteläkymenlaaksolaisen urheilun tähtihetkiä itsenäisen Suomen sadan vuoden aikana. — Osa 8/8: Muut lajit.

Matti Erkkilä

Sydneyn olympialaisten hopeamitali oli Juha Hirven uran tähtihetki.
Sydneyn olympialaisten hopeamitali oli Juha Hirven uran tähtihetki.

Kotkalainen Juha Hirvi, 57, tunnetaan urheilukansan keskuudessa parhaiten riemukkaasta olympiahopeasta pienoiskiväärin asentokilpailussa Sydneyssä vuonna 2000, mutta lähes yhtä hyvin Barcelonan dramaattisesta finaalista kahdeksan vuotta aikaisemmin.

— Itse olisin ollut oikein tyytyväinen uraani, vaikka mitalia ei olisi tullutkaan. Urheileminen ja kilpaileminen olivat hauskaa, joskus voitti ja joskus hävisi. Muutenkin kaikki mitalipaineet, jos niitä oli, tuli ulkopuolelta, eikä itseltä, Hirvi toteaa.

Huipulla kolmella vuosikymmenellä

Maailman huipulla Hirvi pysyi globaalissa lajissa peräti yli kaksi vuosikymmentä (1986—2008).

— Ihan tyytyväinen tosiaan täytyy olla, koska saavutin arvokisoissa tai maailmancupissa noin 60 finaalipaikkaa, Hirvi sanoo.

Julkisuudessa ampujalegendan tarinaa kehystää vastaavanlainen draama, jonka Kurikan hiihtojätti Juha Mieto piirsi urastaan. Mieto jäi sekunnin sadasosan hiihdon maailmanmestaruudesta. Hirven olympiakulta jäi pokkaamatta yhden epäonnistuneen laukauksen vuoksi.

Karismaattisten ja pidettyjen urheilusankareiden suosio olisi todennäköisesti jäänyt pienemmäksi ilman suurta vastoinkäymistä.

Molemmat ovat pystyneet kääntämään niukan tappion positiivisuudeksi.
Mieto käväisi kisan jälkeen metsässä. Hirvi taitaa olla muuten vaan perusrauhallinen tyyppi.

Juha käsitteli epäonnistumisensa aina nopeasti, eikä murehtinut niitä turhan pitkään. - Matti Erkkilä

— Juha käsitteli epäonnistumisensa aina nopeasti, eikä murehtinut niitä turhan pitkään. Hymy oli pian suupielessä, Suomen ampumaurheiluliiton tiedottajana Hirven uraa tiiviisti seurannut Matti Erkkilä sanoo.

Se Barcelonan vitonen...

Barcelonassa 1992 Hirvi lähti finaaliin johdossa (1 172), mutta ensimmäinen laukaus lipsahti vitoseen. Olympiavoitto jäi lopulta vain 2,6 pisteen päähän ja Hirvi sijoittui neljänneksi.

— En jäänyt murehtimaan menneitä. Edessä oli aina uusi päivä ja uusi kisa. Barcelona ei käy koskaan mielessä, ellei joku siitä kysy. Tosin ei juuri Sydneyn mitalikaan. En kokenut hopeaa mitenkään helpotuksena, erittäin hieno juttu kuitenkin, Hirvi sanoo.

Hurukselan kylän sankari nousi toiseksi ylimmälle korokkeelle elokuussa 2000 Australiassa. Kilpaileminen oli Hirvelle leikkiä, mutta harjoittelu vaativaa työtä. Aina löytyi parannettavaa.

— Atlantan kisojen jälkeen 1996 pohdimme seuraavaa kehittämisteemaa. Esitin, että alamme työstää suorituksen keskeyttämistä viime hetken häiriötekijän varalta, 17 vuotta Hirven henkilökohtaisena valmentajana toiminut myllykoskelainen Mikko Mattila kertoo.

"Melkoinen luupää"

Kuten usein ennenkin, urheilija tarvitsi aikaa valmentajan ajatuksen hyväksymiseen.

— Juha oli urheilijana melkoinen luupää. Hän tarvitsi aina perusteluja ja hänen oli saatava maiskutella asiaa, mutta hän sitoutui sen jälkeen hyvin vahvasti kaikkeen tekemiseen, Mattila muistelee.

Uuden työstö kannatti taas, sillä kesken Sydneyn asentokilpailun Hirvi kuuli katsomosta yksittäisen suomalaishuudon ”yksi kymppi vielä”.

Hän kokosi asennon uudestaan ja ampui kympin, eteni finaaliin ja voitti hopeaa.

Pikavauhtia huipulle

Parikymppisenä armeijan jälkeen urheilun tosissaan ottaneen Hirven nousu kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tapahtui pikavauhtia 1980-luvun puolivälissä.

— Hänellä oli synnynnäinen kilpailemisen lahja. Hän onnistui ensimmäisessä suuressa kansainvälisessä kilpailussaan, Erkkilä sanoo.

Erinomaisen rehtinä kilpailijana pidetty Hirvi saavutti hopeaa 1986 Suhlin MM-kisoissa ja poistui kansainväliseltä näyttämöltä urheilijana yli 22 vuotta myöhemmin Pekingin olympialaisten makuukilpailun finalistina 48-vuotiaana.

— Juha kuului koko ajan finaalien vakioporukkaan ja oli viiden parhaan kivääriampujan joukossa. Polviasennosta hän oli maailman paras, Mattila arvioi.

Menestyksen kova hinta

Juha Hirvi on joutunut maksamaan menestyksestä varsin kovan hinnan.

Kaikki muu kuin urheilu on jäänyt elämässä kakkossijalle. Aktiiviuran jälkeenkään Hirvi ei halunnut lähteä pelkän rahan perässä ulkomaille valmentamaan, vaan jäi kasvattamaan ampujia Suomeen.

Kiväärilajien päävalmentajapestin päättyminen ja huonoon hoitoon jäänyt asebisnes ovat ajaneet mestarin talousahdinkoon viime vuosina.

Valmentajansa ja monen muun mielestä Hirvi on kaikkien aikojen suomalainen kivääriampuja. Seuraavaa yrittäjää, joka laittaa kivääriammunnan elämässään kaiken muun edelle, saadaan ehkä odottaa Kymenlaaksossa ja Suomessa pitkään.

Muita tähtiä:

Tapio Rainio, KotkaUA: Ralliautoilun kolminkertainen Suomen mestari 1971—76.

Onni Vilkas: Monte Carlo -rallin luokkavoitto 1965 ja yleiskilpailun 12:s 1963.

Tero Föhr, VeVe: Suunnistuksen keskimatkan MM-hopeaa 2007. Viisi Suomen mestaruutta. Ankkuroi VeVen Jukolan viestin voittoon 2006.

Anni-Maija Fincke, VeVe, Tampereen Pyrintö: Suunnistuksen MM-viestin kultaa 2010 ja 2011. Venlojen viestin ja Tiomilan voittaja.

Raila Kerkelä (os. Hovi), KyS, HaTa, XYZ: Suunnistuksen MM-hopea viestissä ja pronssi henkilökohtaisessa kilpailussa 1966. Venlojen juoksun voitto 1963 ja 66.

Pirjo Seppä, ViSa: Suunnistuksen MM-kultaa viestissä ja hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa 1972. Venlojen juoksun voitto 1968, -70 ja -72.

Raimo Koskinen, mm. Rateko ja KaVe: Vuoden lentopalloilija 1972 ja -73. Suomen mestari 1973 ja -74. 142 maaottelua.

Risto Palonen, mm. Rateko ja KaVe: 146 miesten lentopallomaaottelua. Suomen mestari 1973 ja -74.

Tuula Palonen, KaVe, KaLe, LaPo, PPS: Kolme Suomen mestaruutta, 107 maaottelua. Valittiin kuusi kertaa Suomen parhaaksi naislentopalloilijaksi.

Hannele Tolonen (Alho), KaVe: 108 maaottelua. Vuoden naislentopalloilija 1977 ja -78.

Riitta Byckling, KaVe, Kajo: 98 lentopallomaaottelua. Pelannut 564 SM-sarjan ottelua, enemmän kuin kukaan muu.

Marko Pulli, Racket: Squashin MM-joukkuepronssia 1991.

Reino Nyyssönen: Kotkassa 12.2.35 syntynyt tennistähti. Wimbledonissa kuusi kertaa 1957—64, US Openissa 16 parhaan joukossa -62.

Juhani Laakso, HAS: Ammunnan MM-hopeaa ja -pronssia vapaakiväärillä 1974.

Jere Forsberg, Piili: Paralympialaisten voittaja taljajousen avoimessa luokassa Lontoossa 2012. MM-hopeaa 2013.

Oiva Lommi, Veikko Lommi, Kauko Nevalainen ja Kauko Wahlsten, Sunilan Sisu. Soudun olympiapronssia Helsingissä 1952 perämiehettömässä nelosessa.

Toivo Reingold, Kotkan US, Helsingin Uimarit, Viipurin US, Kotkan HS: Ensimmäinen suomalainen ME-uimari ja ensimmäinen suomalainen uinnin Euroopan mestari vuonna 1931. Hiihdon MM-kisoissa 1926 mäkihypyn 7. ja yhdistetyn 22.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.