HP:n mestaruus 1974 oli syrjäänvetäytyvän Kari Lindbergin uran täyttymys — ”Kuinka kovaa hän löisikään näillä nykyisillä mailoilla?”

Kymen Sanomissa muistellaan eteläkymenlaaksolaisen urheilun tähtihetkiä itsenäisen Suomen sadan vuoden aikana. — Osa 4: Pesäpallo.

Kymen Sanomien arkisto

Pesäpalloilijasuuruus Kari Lindberg edusti Haminan Palloilijoita koko pelaajauransa ajan.
Pesäpalloilijasuuruus Kari Lindberg edusti Haminan Palloilijoita koko pelaajauransa ajan.

Ujo, arka, vetäytyvä.

Ne ovat luonteenpiirteet, jotka ensimmäiseksi tulevat Aarre Huovilan ja Markku Raasun mieleen pesäpalloilija Kari Lindbergistä.

Mutta astuttuaan kentälle Lindberg ei ujostellut tippaakaan. Hän oli Haminan Palloilijoiden itseoikeutettu kapteeni, jonka johdolla HP saavutti seurahistoriansa seitsemännen ja viimeisimmän Suomen mestaruuden 1974.

— Se oli Limpun pitkän urheilu-uran päätepiste ja täyttymys, sanoo vuoden lukkarina 1972 ja -74 palkittu Raasu, 70.

Kymmenen Itä—Länttä

Haminassa on elänyt ja pelannut paljon hyviä pesäpalloilijoita, mutta tuskin yhtään Lindbergiä kovempaa. Varmaan juuri siksi Haminan Vallikentän vieressä oleva katu kantaa hänen nimeään.

Lindberg pelasi kymmenen Itä—Länttä, seitsemän Liitto—Lehdistöä ja kuusi kertaa Muun Suomen joukkueessa mestareita vastaan.

1970 Lindberg valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi. SM-sarjan tehotilaston (lyödyt+tuodut) hän voitti kausilla 1967 ja -68 ja saavutti 300 lyödyn juoksun rajan ensimmäisenä pelaajana vuonna 1974.

Kari Lindberg kuoli paljon sairasteltuaan 5. tammikuuta 2004, vain kaksi päivää ennen kuin olisi täyttänyt 60 vuotta.

SM-sarjauralla huono alku

— Tunsin Limpun sylivauvasta asti, Huovila, 78, sanoo. Lindberg oli 4,5 vuotta häntä nuorempi.

— Me Kaarlonkadun pojat pelailimme siinä hiekkatiellä. Limppu oli yksi pienimmistä — vielä 18-vuotiaanakin vain 168-senttinen, kunnes sitten venähti yli 180 sentin.

Huovila oli HP:n kapteeni vuonna 1962, kun Lindberg debytoi SM-sarjassa.

— Muistan Limpun ensimmäisen ottelun hyvin. Laitoin 18-vuotiaan nuorukaisen — silloin ei pelinjohtajia vielä ollut — kakkospesälle ja hän päästi heti kaksi lyöntiä läpi. Se kirveli minuakin, mutta Limppu paransi ja pelasi yleensä kakkospolttajana.

Joukkueen isähahmo

Raasu vakiintui oranssipaitojen lukkariksi Juhani Leislahden jälkeen 1968.

— Limppu oli jo silloin joukkueen isähahmo ja HP:n kantava voima. Hän ei koskaan haukkunut toista pelaajaa pelisuorituksen takia.

Muut pelaajat arvostivat Lindbergiä, ja kyllä hän itsekin arvonsa tunsi — ja käytti asemaansa myös hyväkseen.

— Se näkyi esimerkiksi siinä, että aina ennen ottelua nuorempien pelaajien oli pakko hieroa Limpun pohkeet pelikuntoon. Ainakin Hantta (Hannu Montonen), Peela (Jukka Parikka) ja Forsellin Lassi joutuivat siihen, muistelee Raasu.

— Yleisön hampaisiin Limppu ei koskaan joutunut edes vieraspeleissä. Ei hänelle huudeltu katsomosta kuten monille muille.

"Syöksyminen on hitaille"

Kari Lindberg tunnettiin etenkin kovana lyöjänä. Hänen laakalyöntinsä läpäisi tuon tuosta polttolinjan. Tarkat lyönnit pesien taakse olivat myös tuttua Limppua.

— Ei Limpulla voimaa hirveästi ollut, mutta hän osasi käyttää koko vartaloa vipuna. Kuinka kovaa hän löisikään näillä nykyisillä mailoilla? Huovila kysyy.

Raasun mielestä Lindberg olisi ollut vieläkin parempi lyöjä, jos hän olisi opetellut näpyt ja hidastetut. Niitä hän ei käyttänyt lainkaan.

Opettelematta jäi myös pesille syöksymisen taito.

— Limppu sanoi, että syöksyminen on hitaiden hommaa.

Kymen Sanomien arkisto

Tykkilyöjä Kari Lindberg (vasemmalla), koppari Ilkka Porras ja lukkari Markku Raasu olivat HP:n voimahahmoja seuran viimeisimmällä mestaruuskaudella 1974.

Mestaruusherätys saunassa

Huovila toimi HP:n pelinjohtajana mestaruuskaudella 1974. Se oli hänen mielestään helppo jobi.

— Kaikki tiesivät tehtävänsä ja jokainen pelaaja osasi lyödä. Limppu löi yleensä numerolla 4 tai 5 vaihdellen paikkaa Speden (lyöjäkuningas Raimo Pasanen) kanssa.

Kauden alku oli HP:lle kuitenkin surkea. Se hävisi Seinäjoelle kotiavauksen 1—11 ja heti perään Ulvilassa 2—6.

— Istuimme saunassa masentuneina, kun Ulvilan Pertti Kurppa sanoi, että olemme niin huonoja ettemme voita yhtään peliä, Raasu kertoo.

— Se oli jonkinlainen herätys. Itseluottamus kasvoi siinä paikassa ja myöhemmin sillä kaudella tunne oli koko ajan se, ettei mikään voi estää voittoamme.

Loppuvuosina ovi pysyi kiinni

Lindberg lopetti SM-sarjassa 1975, mutta palasi oranssipaitaan vielä suomensarjakaudeksi 1977 ja toimi pelinjohtajana SM-sarjakaudella 1981.

Pesäpallouransa jälkeen Lindberg toimi Haminan liikuntatoimenjohtajana ja sittemmin projektitehtävissä.

Mestaripelaajan myöhempään elämään liittyivät kuitenkin myös alkoholi, avioero ja syrjään vetäytyminen.

— Eipä Limppu loppuvuosinaan monellekaan oveaan avannut, Huovila sanoo.

Toisin oli ennen. Kari Lindberg jos kuka oli joukkuepelaaja.

— Palkitsemisissa on menty liiaksi solistilinjalle. Jos halutaan palkita, eikö joskus voitaisi palkita koko joukkue hyvästä suorituksesta?, monesti palkittu Lindberg kysyi Pesäpalloväen joulu -lehdessä 1973.

Muita pesäpallotähtiä:

Eero Salisma HP, HPK, Tarmo: Suomen mestari 1939 ja -43. Lisäksi kaksi jääkiekon Suomen mestaruutta Hämeenlinnan Tarmossa. 31 jääkiekkomaaottelua.

Eero Vuorio HP: Neljä Suomen mestaruutta (1947, -48, -54 ja -55). Kolme Itä—Länsi-ottelua. Pelasi Helsingin olympialaisten pesäpallon näytösottelussa.

Martti Lavi Kotkan Into: Kuusi Itä—Länsi-ottelua.

Arvo Laitinen Into: Viisi Itä—Länsi-ottelua.

Raimo Pasanen HP, HoNsU: Kahdeksan Itä—Länsi-ottelua. Lyöjäkuningas 1970. Suomen mestari 1974, SM-hopeaa 1966 ja -70.

Markku Raasu HP: Vuoden lukkari 1972 ja -74. Suomen mestari 1974. Moninkertainen Itä—Länsi-pelaaja.

Pekka Lavonen HP, IPV: Lyöjäkuningas 1985.

Pasi Niemelä HP, Tahko: Lyöjäkuningas 1987.

Vesa Mikkola HP, KPL: Lyöjäkuningas 1988. Vuoden pesäpalloilija 1991.

Vesa Kaukiainen HP, Kiri: Kaksi Itä—Länsi-ottelua. Urheilulehti rankkasi Kaukaisen vuonna 2010 superpesishistorian viidenneksi parhaaksi lukkariksi.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet