Kotkan valtuustossa innostuttiin KTP:stä – Arto Tolsa -areenan ikuisuushanke nytkähti yhteisellä päätöksellä vähän eteenpäin

Jos kaikki menee täydellisesti ja rahaa löytyy, uusi aurinkokatsomo on paikallaan kaudelle 2022. Myös Haminassa pohditaan katsomoasioita, koska Superpesis vaatii katettuja istumapaikkoja.

Olli Dahl

Arto Tolsa -areenan aurinkokatsomoratkaisuksi on viimeksi ollut esillä sauvolaisen Huuhko Sport Oy:n kehittämä moduuleihin ja muihin valmiiksi koottuihin elementteihin perustuva katsomo. Sellainen on muun muassa sauvolaisen Peimari Unitedin kotikentällä.
Arto Tolsa -areenan aurinkokatsomoratkaisuksi on viimeksi ollut esillä sauvolaisen Huuhko Sport Oy:n kehittämä moduuleihin ja muihin valmiiksi koottuihin elementteihin perustuva katsomo. Sellainen on muun muassa sauvolaisen Peimari Unitedin kotikentällä.

KTP:n nousu jalkapalloliigaan on noteerattu myös Kotkan kuntapäättäjien keskuudessa, sillä tuskin on sattumaa, että kaupunginvaltuuston maanantaisessa budjettikokouksessa Arto Tolsa -areenan ikuisuusprojektiksi venynyt uudistaminen nytkähti pitkästä aikaa eteenpäin.

Kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat päättivät yhdessä, että "Arto Tolsa -areenan kentän ja katsomoiden uudistustyön selvitys käynnistetään pikimmiten". Jo pitkään on tiedetty, että rämä ns. aurinkokatsomo on elinkaarensa päässä, mutta kunnostusta kaipaa myös 70-vuotias pääkatsomo, eikä kuusi vuotta käytössä ollut tekonurmikaan enää oikein täytä pääsarjatason laatu- ja kuntovaatimuksia.

– Liiga on ollut pelialustasta vähän huolissaan. On ihan siinä kintaalla, läpäiseekö se enää tarkastuksia, FC KTP:n puheenjohtajan tehtäviä hoitava Jukka Mustonen sanoo.

– Voi olla, että läpäisee, mutta lähivuosina sekin on pakko uusia.

Liikuntajohtaja ei vielä tuuleta

Kotkan liikuntajohtaja Antti Mattila suhtautuu tyynesti valtuustossa virinneeseen jalkapalloinnostukseen. Mattila on joutunut pettymään niin monen budjettikäsittelyn jälkeen, että ei vielä lähde tuulettamaan.

– Tämä tarkoittaa vain sitä, että päivitetään se 12 vuotta vanha suunnitelma kentän ja aurinkokatsomon osalta. Lisäksi pitää katsoa mitä pääkatsomolle ja aurinkokatsomon takana olevalle hiekkakentälle olisi tehtävissä, Mattila sanoo.

Päivitystyö tehtäneen ensi kevään aikana.

Vireillä pidempään kuin Olkiluoto-kolmonen

Aurinkokatsomon kattamishankkeella on pitkä historia. Siitä puhuttiin lautakuntatasolla jo vuonna 2004 (vuotta ennen Olkiluodon surullisenkuuluisan kolmosydinvoimalan rakennuspäätöstä), ja sitä on sen jälkeen moneen kertaan lykätty milloin minkäkin syyn – yleensä rahoituksen puutteen – varjolla.

Vuonna 2015 katsomon uusimisen piti viimein alkaa, mutta kustannusarvion paisuminen 1,8 miljoonasta eurosta yli kaksinkertaiseksi siirsi hanketta edelleen. Syksyllä 2017 oli vielä esillä "alle miljoonalla" luvattu moduuleihin perustuva ratkaisu, mutta sen kaaduttua katsomorintamalla on ollut hyvin hiljaista.

Raimo Eerola

Arto Tolsa -areenan aurinkokatsomo on nähnyt parhaat päivänsä jo aikoja sitten. Kuva on vuodelta 2015.
Arto Tolsa -areenan aurinkokatsomo on nähnyt parhaat päivänsä jo aikoja sitten. Kuva on vuodelta 2015.

Valtuustoryhmien selvityspäätöksestä on vielä pitkä matka toteutukseen, mutta jos kaikki sujuisi täydellisesti, Kotkan jalkapallopyhätössä voisi olla uusi katsomo kauden 2022 alkajaisiksi.

Liiga on ollut pelialustasta vähän huolissaan. On ihan siinä kintaalla, läpäiseekö se enää tarkastuksia. — Jukka Mustonen

– Teoriassa se on mahdollista, Antti Mattila sanoo.

KTP:n Mustonen pitää vuotta 2022 parhaana mahdollisena ajankohtana:

– Ei se kuitenkaan millään ehtisi ensi kevääksi, ja pelikauden aikana sitä ei voisi rakentaa. Se söisi ison osan katsojakapasiteetista, josta ei muutenkaan ole vielä mitään tietoa koronatilanteen takia.

Liikuntajohtaja Mattila muistuttaa, että uusi katsomorakennus ei olisi vain ottelujen seuraamista varten vaan sen yhteyteen olisi tulossa myös kipeästi kaivattuja pukeutumis-, peseytymis- ja varastotiloja.

– Urheilukeskuksen kentillä harjoittelee ja pelaa valtava määrä junioreita, mutta heille ei ole fasiliteetteja. Ja esimerkiksi wc-tilojen puute on haastava tilanne monen mahdollisen tapahtumajärjestäjän kannalta.

Yhteispeli Haminan kanssa kannattaisi

Mattila kannattaa katsomotarjouksia pyydettäessä yhteistyötä Haminan kanssa. Ympyräkaupungissa kun pohditaan, mitä Vallikentän kehittämiseksi voisi tehdä HP:n miesjoukkueen noustua ensi kesäksi Superpesikseen.

– Pesäpalloliitolla on tavoitteita ja edellytyksiä Superpesiksessä pelaamisen suhteen, Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo.

– Meidän kannaltamme katsomon kattaminen on ykköskysymys.

Pesäpalloliitto haluaa superpesiskentille 1 500 katettua katsojapaikkaa, mutta HP:n toiminnanjohtaja Marko Hovi uskoo tuhannen riittävän. Se syntyisi, kun nykyinen VIP-katsomo katettaisiin ja rakennettaisiin kolmospuolen kolhon avokatsomon tilalle uusi katettu.

Olli Dahl

Sauvon urheilukentän moduulikatsomossa on 500 istumapaikkaa. Arto Tolsa -areenalle kaavailtiin kolme vuotta sitten yli tuplasti isompaa ja Vallikentälle 600-800-paikkaista.
Sauvon urheilukentän moduulikatsomossa on 500 istumapaikkaa. Arto Tolsa -areenalle kaavailtiin kolme vuotta sitten yli tuplasti isompaa ja Vallikentälle 600-800-paikkaista.

Muhonen puhuu mielellään Vallikentän ja Bastionin kokonaisuuden kehittämisestä.

– Ne on nyt saatu tunnelilla yhdistettyä ja ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen tapahtumakeskuksen. Sen hyödyntämistä pitää suunnitella laajemminkin.

Suunnitelman työnimenä on Linnoitusareena.