”Se pelaa, kenellä tarttuu” — Niilo Pussinen kannusti aitiossa, kun Santeri Levänen pelasi kuin kiusallaan nollapelin

Titaanien tahtomaalit ilahduttivat päävalmentaja Mika Iltolaa.

Kimmo Seppälä

Maalivahti Niilo Pussinen oli lepovuorossa, kun Titaanit jyräsi voittoon Haukkoja vastaan. "Se pelaa, kenellä tarttuu", Pussinen sanoi, kun virkaveli Santeri Levänen torjui kauden ensimmäisen nollapelin.

—Joukkuepeliä ja isoa sydäntä. Siinä Titaanien maalivahdin Niilo Pussisen resepti kauden tärkeimpiin peleihin. Juuri niitä kesiviikkona nähtiin, kun Titaanit pyyhkäisi Järvenpään Haukat tieltään Suomi-sarjassa lukemin 4—0 (0—0, 1—0, 3—0).

Titaanien mollivoittoinen kausi on sisältänyt kaksi valmentajanvaihtoa ja pudotuspelihaaveiden vaihtumisen häntäpään playouteihin. Pussinen kertoisi mielellään syyn joukkueen mahalaskuun, jos sen tietäisi.

Sanoin ennen peliä jätkille, että meidän playout alkoi nyt. — Mika Iltola

— Jos olisi yksi syy, niin se olisi jo korjattu. Koko kausi on ollut yhtä alamäkeä ja pelihuumori ei ole löytynyt. Kun hiertää, niin hiertää, monivuotinen luottovahti kertaa.

”Voittoprosentti on se mikä merkitsee, ei torjuntaprosentti”

Aivan yhtä alamäkeä joukkueen kausi ei ole ollut, sillä loppuvuodesta kasassa oli neljän ottelun voittoputki. Vire ei kuitenkaan jäänyt pysyväksi.

— Virkaveli (Santeri) Levänen pelasi silloin loistavia otteluita, ja on toki pelannut vieläkin. Silloin toteutimme täydellisesti asioita kuten pitää, mutta jostain syystä homma lähti taas alamäkeen, Pussinen ihmettelee.

Pussinen itse torjuu parasta Suomi-sarjakauttaan (torjuntaprosentti 90,7), mutta se on laiha lohtu, kun joukkueen peli ei ole kulkenut.

— Voittoprosentti on se mikä merkitsee, ei torjuntaprosentti, Pussinen sanoo.

”Hitonmoinen hässäkkä ja ribareista sisään. Niihin olen todella tyytyväinen”

Päävalmentaja Mika Iltola pähkäili pitkään maalivahtivalinnan kanssa, mutta päätyi peluuttamaan Levästä.

— Olen sanonut, että luotan molempiin ja menemme vuorotteluperiaatteella. On hyvä, että on kaksi hyvää maalivahtia, Iltola sanoi.

— Jokainen maalivahti haluaa pelata, mutta se pelaa, kenellä tarttuu, Pussinen totesi.

Ja nyt tarttui Leväsellä. Kauden ensimmäiseen nollapeliin vaadittiin kaikkiaan 31 torjuntaa. Levänen antoi joukkueelleen mahdollisuuden voittaa ja tarvittavat maalit syntyivät tahdolla. Kaksi jälkimmäistä iskettiin tyhjään verkkoon.

— Kaksi identtistä pelimaalia. Ykkösalueella hitonmoinen hässäkkä ja ribareista sisään. Niihin olen todella tyytyväinen, Iltola kiitteli.

— Ei vaan näytetty hauista ja muristu, niin kaveri heitti nyytit, Haukkoja luotsaava entinen NHL-puolustaja Sami Helenius puolestaan harmitteli.

Kimmo Seppälä

Titaanit järjesti kovia mylläköitä Haukkojen maalille. Yhden jälkeen Miro Mänttäri (keskellä 12), survoi 1—0-johtomaalin.

Kotietu panoksena lauantaina

Suomi-sarjan alempaa loppusarjaa on Titaanien osalta jäljellä tasan yksi ottelu. Neljä viimeistä joukkuetta joutuvat paras viidestä playout-sarjaan, joiden voittajat säilyttävät sarjapaikkansa ja häviäjät joutuvat putoamissarjaan.

— Puhutaan playouteihin menosta, mutta sanoin ennen peliä jätkille, että meidän playout alkoi nyt. Nyt pitää lyödä itseä likoon, Iltola sanoi.

— Katselin katsomoa (262 katsojaa), että nyt pitää pelata niin, että tuo katsomo on täynnä.

Lauantaina Titaanit kohtaa kotihallissaan uuskaarelpyyläisen Muik Hockeyn. Silloin panoksena on kotietu playouteihin. Monessa liemessä keitetty Iltola tietää ratkaisupelien vaatimukset.

— Kevät on pelaajan parasta aikaa, mutta eihän nämä pelit kivoja ole. Nyt kyse on enää henkisestä puolesta.

— Tärkeintä on, että joukkue on paljon yhdessä. Ei sen hetkiseen maailmaan paljon muuta mahdu, Iltola tietää.

Kimmo Seppälä

Jere Koikkalainen (44) teki tyhjiin Titaanien neljännen maalin.