Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemialle kymppitonni lisää valtion tukea – "Kun katsotaan historiaa, on oltava hyvin tyytyväinen"

EKA:n toiminnanjohtaja Jiri Auranen iloitsee erityisesti siitä, että kehittämistukea saa nyt käyttää myös lajivalmennuksen kustannuksiin.

Jukka Lehtoranta

Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian harjoituksissa käy yli 250 nuorta urheilijaa. Entinen huippukarateka Eki Luukka ohjasi akatemiaurheilijoiden yleisvalmennusharjoitusta tammikuussa 2017.
Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian harjoituksissa käy yli 250 nuorta urheilijaa. Entinen huippukarateka Eki Luukka ohjasi akatemiaurheilijoiden yleisvalmennusharjoitusta tammikuussa 2017.

Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian (EKA) valtionapu nousee jälleen. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti maanantaina päätökset urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kaikkiaan 4 miljoonan euron harkinnanvaraisista kehittämisavustuksista, ja EKA:n osuus on nyt 50 000 euroa.

Viime vuonna valtiolta liikeni Etelä-Kymenlaaksoon 40 000 euroa. Avustus on noussut kohisten, sillä vielä vuonna 2017 EKA:n osuus potista oli vain 5 000 euroa, ja sitäkin oltiin viemässä pois.

– Olen tyytyväinen. Ja kun katsotaan historiaa, on oltava hyvin tyytyväinen, EKA:n toiminnanjohtaja Jiri Auranen sanoo.

– Vuosien varrella on jouduttu pitämään vähän meteliä, mutta nyt näyttää siltä, että ei ole enää pelkoa nollille putoamisesta.

Auranen on erityisen mielissään siitä, että uusien kriteerien mukaan kehittämisavustusta voi käyttää myös lajivalmennuksen kustannuksiin. EKA maksaa paikallisille urheiluseuroille "pientä korvausta" siitä, että seuravalmentajat käyvät vetämässä myös akatemiaan kuuluvien koululaisten harjoituksia.

Korvausta saavia seuroja on nykyisin 14: Kotkassa 11 ja Haminassa kolme.

– Jos me pystymme tukemaan seuroja vähän enemmän, jotkut saattaisivat pystyä palkkaamaan päätoimisen valmentajan, Auranen sanoo.

– Jos halutaan ammattimaisuutta, se merkitsee ammattivalmentajien palkkaamista. Siinä meidän panoksemme voisi vähän auttaa.

Ammattilaisuuden kasvu OK:n tavoitteena

Ministeriön jakama akatemiatuki oli viime vuonna kokonaisuudessaan runsaat 3,7 miljoonaa euroa eli kasvua tälle vuodelle on vajaat 300 000 euroa. Vuodesta 2019 kokonaissumma on nyt enemmän kuin tuplaantunut.

– Lisärahoitusta on suunnattu erityisesti valmennuksen tukena toimivaan asiantuntijatoimintaan. Rahoituspohjan kasvu mahdollistaa ammattimaisemman työn ja siten tukee myös suomalaisen huippu-urheilun yhtä merkittävimmistä tavoitteista, ammattilaisuuden kasvua, Suomen olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman johtaja Antti Paananen toteaa tiedotteessa.

Olen tyytyväinen. Ja kun katsotaan historiaa, on oltava hyvin tyytyväinen. — Jiri Auranen

Isoimmat osat 4 miljoonan euron tukipotista menevät valtakunnallisille akatemioille ja valmennuskeskuksille: Pääkaupunkiseudun akatemialle 925 000 euroa, talviurheiluun keskittyvälle Vuokatti-Rukalle 470 000 euroa, Etelä-Pohjanmaalle 340 000 euroa ja Tampereelle 320 000 euroa.

– Ollaanhan me isoista paljon jäljessä, mutta en osaa olla niin ahne, että vertailisin meitä johonkin Vuokattiin, Jiri Auranen sanoo.

Hänen mielestään valtio jakaa tukea nyt jotakuinkin oikeudenmukaisesti.

Antti Kaarto

Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia maksaa paikallisille seuroille "pientä korvausta" seuravalmentajien akatemiaharjoituksissa tekemästä työstä. FC KooTeePeen valmentajat Mika Pulkkinen ja Steven Polack vetivät akatemian jalkapalloharjoituksia Kotkan urheiluhallissa lokakuussa 2013.
Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia maksaa paikallisille seuroille "pientä korvausta" seuravalmentajien akatemiaharjoituksissa tekemästä työstä. FC KooTeePeen valmentajat Mika Pulkkinen ja Steven Polack vetivät akatemian jalkapalloharjoituksia Kotkan urheiluhallissa lokakuussa 2013.

Lobbaus ja OK:n jalkautuminen muutoksen takana

4–5 vuotta sitten oli toisin.

EKA ja muutamat muut kasvattaja-akatemiat olivat tuolloin menettämässä jo ennestään pienen 5 000 euron tukensa kokonaan, koska OK:n akatemiaohjelman silloinen johto katsoi, että kaikki raha kannattaa keskittää kasvukeskuksiin.

– Silloin OK:ssa ei ymmärretty millaista työtä kasvattaja-akatemioissa tehdään. Heiteltiin vain rahoja ihan mutuna, Auranen kertoo.

– Avustuksen poistamisaikeita perusteltiin muun muassa sillä, että "kun teidän toimintanne on niin nuorta". Kun sanoin, että täällä on aloitettu jo vuonna 1992, ihmeteltiin, että "Ai, onko?".

Akatemiaohjelman nykyistä toimintaa Auranen kiittelee.

– Nyt OK:n väki tekee vuosittain käyntejä kaikissa akatemioissa ja tietää missä mennään. Olemmehan me tehneet paljon taivuttelutyötä, mutta tämä jalkautuminen on isoin syy ajattelutavan muutokseen – ja se on hieno juttu.

Olympiakomitean akatemiaohjelman lausunnolla on erittäin merkittävä vaikutus ministeriön rahanjakopäätöksiin. Nyt julkistetussa jaossa ministeriö hyväksyi OK:n ehdottaman jaon sellaisenaan.

Luetuimmat