Kolmen päivän pyörämatka herätti ajatuksia —  Elintapaneuvonnalla säästettäisiin Kymenlaaksossakin miljoonia

Kymenlaakson Liikunnan toiminnanjohtaja toivoo Carean ottavan yhteistyössä koordinoijan roolin.

Tommi Lehtinen

Kymenlaakson Liikunnan toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen (vasemmalla) ja Carean  terveyspalveluiden hankejohtaja Ari Ronkainen pysähtyivät tauolle Suonenjoen torille keskiviikkona matkalla Kuopioon.
Kymenlaakson Liikunnan toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen (vasemmalla) ja Carean terveyspalveluiden hankejohtaja Ari Ronkainen pysähtyivät tauolle Suonenjoen torille keskiviikkona matkalla Kuopioon.

Kymenlaakson Liikunnan (KymLi) toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen toivoo, että kolmen päivän polkupyöräreissu hyvinvoinnin edistämisen parissa työskentelevien ihmisten kanssa poikii pian kansalaisten terveyttä edistäviä toimenpiteitä.

— Matkan tarkoituksena oli tuoda ennaltaehkäisevän työn merkitys näkyviin ja huomioiduksi maakunta- ja sote-uudistuksessa, Lehtinen sanoo.

— Toivottavasti nyt syntyneet ja vahvistuneet kontaktit auttavat viemään tätä tavoitetta eteenpäin.

Kouvolasta maanantaina käynnistynyt 300 kilometrin mittainen pyöräilytempaus päättyi Kuopioon keskiviikkona.

En osaa sanoa kertoimista, mutta se on selvää, että jos ihminen pitää terveydestään huolta, hän pärjää vähemmillä kokonaispalveluilla ja pystyy nauttimaan elämästä pidempään. — Ari Ronkainen

Lehtisen sytykkeenä pyöräilyhaasteelle toimi pitkäaikainen turhautuminen yhteistyöongelmiin Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean kanssa. Liikuntapomo on kokenut, ettei Carea ole ollut kiinnostunut osallistumisesta maakunnalliseen terveyttä edistävän liikunnan asiantuntijatyöryhmään. Taustalla oli myös Carean oman ennaltaehkäisevän hyvinvointiyksikön lakkauttaminen muutamia vuosia sitten.

Carea otti pyöräilyhaasteen vastaan. Polkemaan lähti terveyspalveluiden hankejohtaja, haminalainen lääkäri Ari Ronkainen.

— Ennaltaehkäisevä työ ei ole ollut Careassa isossa roolissa. Olemme keskittyneet antamaan korjaavaa hoitoa, Ronkainen myöntää.

Ronkainen on itse erittäin aktiivinen liikkuja. Hän harrastaa muun muassa triathlonia, joten kolmen päivän pyöräreissu ei ottanut lainkaan koville.

Liikuntaväki tapaa väittää, että jokainen liikuntaan satsattu euro tulee moninkertaisena takaisin säästyneinä terveydenhoitokuluina. Pitääkö tämä paikkansa?

— En osaa sanoa kertoimista, mutta se on selvää, että jos ihminen pitää terveydestään huolta, hän pärjää vähemmillä kokonaispalveluilla ja pystyy nauttimaan elämästä pidempään, Ronkainen sanoo.

Sote-uudistuksen myötä ennaltaehkäisevä työ tulee aiempaa enemmän myös osaksi erikoissairaanhoitoa. Lehtisen mielestä uudistuksen valmistelussa on paljon hyviä ideoita, mutta hän kaipaa varmuutta siitä, että ideat siirtyvät myös käytäntöön.

Kymenlaaksoon lisää terveyttä edistäviä toimia?

Kymenlaaksossa terveyttä edistäville toimille olisi tilausta. Maakunta erottuu negatiivisesti monissa terveysalan tilastoissa: elinajan odote on lyhyt, ylipaino, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat yleisiä ja koululaisetkin liikkuvat vähemmän kuin muualla maassa.

Lehtinen haluaisi, että Kymenlaaksossa tehtäisiin ennaltaehkäisevän terveystyön parissa kattavaa yhteistyötä. Koordinoijan rooli sopisi luontevasti Carealle.

Niin asia on järjestetty esimerkiksi Etelä-Savossa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote toimii koordinoijana ja on mukana valtakunnallisessa VESOTE-hankkeessa. VESOTEn yhtenä tavoitteena on ”elintapaohjauksen vaikuttavien ja laadukkaiden toimintamallien käyttöönotto”.

— Elintapaohjaus on ykkösasia. Jos esimerkiksi saisimme kaikki diabetes-potilaat elintapaohjauksen piiriin, syntyisi säästöä yksin Etelä-Savon osalta 13 miljoonaa euroa vuodessa, Essoten projektipäällikkö Teemu Ripatti sanoo.Hän oli mukana pyörämatkalla Kuopioon.

Elintapaohjaukseen kuuluu liikunnanohjauksen lisäksi ravitsemusneuvontaa ja unen lääkkeetöntä hoitoa.

— Meillä oli viime syksynä uniryhmä, ja syksyllä jatketaan, koska tulokset olivat tosi hyviä, Ripatti sanoo.

Etelä-Savossa lähiaikojen tavoitteena on saada jokaiseen kuntaan vähintään yksi päätoiminen elintapaohjaaja.

Tommi Lehtinen on vähän kateellinen.

— Meillä erikoissairaanhoito ei ole kytkeytynyt mitenkään esimerkiksi kuntien liikuntaneuvontaan. Maakunnallinen Carea-vetoinen liikunta- ja elintapaneuvonta olisi järkevintä, Lehtinen sanoo.

Kirjoittaja polki mukana Road to Kuopio -reissulla ja jaksoi perille asti. Voisi sitä kolme kesälomapäivää hölmömminkin viettää. Vaimo tosin saattaa kysyä miten.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet