Kymenlaakson Liikunnan terveiset tuleville päättäjille: Budjetti auki ja kansa liikkeelle

Liikunnan rahoituksen ei pitäisi nojata vain rahapelituottoihin, sanovat liikuntajärjestöt.

Pekka Kimpanpää

Iida Aronen (vas.), Eetu Mäkisalo, Sara Efa ja Nelli Urpalainen  viihtyvät usein Katariinan meripuistossa. Liikuntarahoja käytetään muun muassa liikuntapaikkojen rakentamiseen.
Iida Aronen (vas.), Eetu Mäkisalo, Sara Efa ja Nelli Urpalainen viihtyvät usein Katariinan meripuistossa. Liikuntarahoja käytetään muun muassa liikuntapaikkojen rakentamiseen.

Kymenlaakson Liikunta (KymLi) yhtyy monen muun liikunta- ja urheilujärjestön toiveeseen. Seuraavaan hallitusohjelmaan pitäisi kirjata valtion budjetin avaaminen liikunnalle.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa liikunnalle osoitettaisiin rahapelituottojen lisäksi yleiskatteellisia budjettivaroja. Liikunnan valtionrahoitus (noin 155 miljoonaa euroa) tulee tällä hetkellä kokonaan rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:n tuotoista.

Budjettivaroista on yleensä rahoitettu liikuntaa vain noin miljoonalla eurolla vuodessa. Satunnaisesti budjettivaroja on myönnetty myös eri hankkeisiin, joista viime vuosina suurin on ollut Olympiastadionin remontti.

Käytännössä liikunta on kuitenkin kokonaan riippuvainen rahapelituotoista.

— Esimerkiksi liikunta-alan ammatilliset koulutukset kuuluisi rahoittaa budjettivaroin. Se on aika epävarma tie, jos nämä koulutukset maksetaan vain veikkausvoittovaroista, KymLin toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen havainnollistaa.

Lehtisen mukaan myös kuntien liikunnan valtionosuudet ja urheilijaeläkkeet maksetaan tällä hetkellä ”väärästä paikasta”. Hallitus tosin esitti viime vuoden lopussa muutosta urheilijaeläkkeistä annettuun lakiin.

Muutosesityksessä laista poistetaan maininta siitä, että urheilijaeläkkeet rahoitetaan ensisijaisesti rahapelitoiminnan tuotoista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2019 ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2020 maksettaviin urheilijaeläkkeisiin.

Liikkumattomuuden kustannukset huimia

KymLin mielestä budjettivaroin rahoitettu toiminta antaisi vahvemman selkänojan pitkäjänteisempään työhön. KymLin ehdotuksiin kuuluvat myös kattava liikunnan lisäämisen ohjelma ja poikkihallinnollinen yhteistyö. Kaiken ytimessä on liikunnan lisääminen koko väestötasolla.

— En halua sanoa mikä liikunnan määrärahan pitäisi olla, mutta ennalta ehkäisevään työhön pitäisi panostaa enemmän, Lehtinen kertoo.

UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat jo vähintään kolme miljardia euroa. Tähän on laskettu mukaan muun muassa suorat terveydenhuollon kustannukset (sairastumiset, lääkkeet) ja tuottavuuskustannukset (sairauspoissaolot, menetetyt työvuodet ja verotulot).

Ennalta ehkäisevään työhön pitäisi panostaa enemmän. — Tommi Lehtinen

Olympiakomitean liikuntapoliittisessa kyselyssä kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat valmiita lisäämään liikunnan budjettirahoitusta tai muulla tavoin turvaamaan tukea.

Tommi Lehtinen on kuunnellut puolueiden lupauksia sinänsä mielissään, muttei sinisilmäisesti. Vaalien jälkeen rahaa ei välttämättä ole niin helppo jakaa. Kun vierekkäin asetetaan toiveiden tynnyrit ja valtiovarainministeriön madonluvut, yleensä jälkimmäinen voittaa.

— Ymmärrys ja tahto ennalta ehkäisevään työhön on kyllä levinnyt, Lehtinen myöntää.

Valtioneuvoston viime vuonna valmistuneessa liikuntapoliittisessa selonteossa ehdotetaan, että liikuntaan lisätään asteittain budjettirahoitusta 2020-luvulla.