HP:n peli kulki Kuopiossa: "Etenijämme kulkevat siihen tahtiin, että helppo on lyödä"

HP:n ulkopelikin vaikuttaa takuuvarmalta noususta taistelemiseen.

Ilpo Lommi

Puijon ja Haminan tasaista ykköspesisottelua sävyttivät useat tiukat pesäkilvat.
Puijon ja Haminan tasaista ykköspesisottelua sävyttivät useat tiukat pesäkilvat.

Kuopion pesäpallostadionille näkyvä Puijon torni oli keskiviikkona sumuverhon peitossa, kun Puijon Pesis ja Haminan Palloilijat taistelivat Ykköspesiksen pisteistä.

Pelisuorituksissa sumua oli vain isännillä, joita haminalaisten voittolukemat 2–0 (6–1, 4–2) mairittelevat.

— Koko ilta oli meiltä tasaista suorittamista. Kun vastustajan kotiutustilasto on 3/12, on takatilannekin pitänyt hyvään malliin, hykerteli HP:n viuhkamies Juho Kaikko.

Sisäpelissä HP:n parhaimmat tilastot tuntuvat kokoavan pelistä toiseen jokeritykittäjät, Mikko Mahlamäki ja tasapaksun viime kauden jäljiltä innostuksen löytänyt Ville Aalto.

— Etenijämme kulkevat siihen tahtiin, että helppo on lyödä, muistutti kolmesti kotiuttanut Aalto.

Jani Ahonen palasi Oranssipaitaan jokerin roolissa Lassi Vuorelan ja Ville Harjun täyttäessä yhä kopparin tontit.

Vaikka peli olikin avausvuoroparin jälkeen HP:lle vain 1—0, oli isäntiä näpäytetty jo vahvasti. PuPen sisävuoro jäi tyngäksi, kun lyhyet vaihtolyönnit jäivät palon arvoisesti HP:n lukkari Matias Hangasmaan ja ykkösvahti Lauri Aitalan näppeihin. HP painosti viiden kolmostilanteen verran pesäpalloilun perinteisemmän taktiikan mukaisesti eli palot aikaisintaan kotitaipaleella tehden.

HP veivasi takuuvarmoin ottein jaksovoiton kolmella sisävuorolla. Kakkospolttaja Joona Mäkelä hoiteli ulkopelissä linjassa harvat painepallot ja Aitala sekoitti etumiehenä isäntiä liikkumisellaan ennen syöttöjen nousemista.

Jokeri Mahlamäki löi puolet haminalaisten avausjakson juoksuista eli kolme, Ahonen toi kaksi.

Tauon jälkeen HP esitti vahvaa henkistä kanttia. PuPe kävi johdossa ja uudelleen näyttäytymässä peräpeilistä etenijäjokerinsa Niko Asunmaan tyhjän kentän kunnarilla.

Ratkaisun HP:lle iski Mahlamäen keskipompolla ottaman avausjuoksun jälkeen Aalto, kahdella peräkkäisellä ykkösrajan liki täydellisellä kierrenäpyllä.

— Ensimmäinen oli täydellinen, toinen puolitoista metriä liian pitkä. Taisi vain (Altti-Jussi) Ronkainen olla väsynyt toista hakiessaan, naurahti Ahosen ja Harjun kotipesään lyönneillään saatellut Aalto.

— Kyllähän PuPe lyöntini tiesi. Kymmenen vuotta olen tässä sarjassa sitä lyönyt.

Aamuksi taas satamaan varastohommiin painellut Aalto täyttää kauden aikana 38 vuotta. Hän aloitti HP:n miehissä kesällä 2002. Monelle olisi riittänyt kausi Superpesiksessä kasvattajaseuran väreissä.

— Niin huonoon kauteen ei voinut lopettaa, perusteli 17 ottelussa viime kaudella pelannut Aalto.

Kenties jatkamista helpotti se, että bussissa on nykyisin helppo nukkua pitkilläkin pelimatkoilla. Vai käytkö takapenkin korttiringissä tyhjentämässä nuorempien matkakassan?

— Eihän siellä korttiporukkaa enää ole, kun nuoret katselevat ja räpläilevät vain niitä vehkeitään, Aalto naurahti tarkoittaen ilmeisimmin puhelimia.

Ottelun ratkaisu: ”Jos jokerit lyövät kimppaan seitsemän juoksua, pitää olla lähellä otteluvoittoa”, myhäili HP:n pelinjohtaja Juho Kaikko taiston tauottua.

Kentän tähti: HP:n voittoa aliarvioimatta on pakko nostaa jalustalle PuPen jokerietenijä Niko Asunmaa, joka kävi lyöntivuorossa kahdeksan kertaa ja paineli ykköspesälle yhtä monesti. HP:lle olisi saattanut tuottaa enemmänkin ongelmia se, että yksi kentälle menoista johti kunnariin asti Asunmaan ehdittyä metrin erolla ennen kopparien palauttamaa, läpi päästämäänsä palloa.

Tilasto ei valehtele: Ville Aalto (6 kärkilyöntiä/8 yritystä) on HP:ssa ajolähdön lyöntijärjestyksessä jokereista toinen, mutta yhdeksikkökin huomioiden vasta neljäs. Siihen nähden kolme lyötyä juoksua ja lisäksi kolme kärkilyöntiä hänelle ominaisemmista vaihtotilanteista kertovat vahvasta kevätvireestä.