HP kohti kolmatta ryöstöyritystä, tällä kertaa Haapajärven kautta – "Olimme toisen pelin putkeen parempi joukkue"

HP:n fysiikasta vastaava kesän 1987 lyöjäkuningas Pasi Niemelä on viihtynyt pestissään, vaikka vähän kummasteleekin muualta joukkueeseen tulevien pelaajien Vallikentällä saamaa kovaa kritiikkiä.

Kimmo Seppälä

Henri Heikkilä tuuletti juoksua.
Henri Heikkilä tuuletti juoksua.

Haminan Palloilijoiden ja Oulun Lipon finaalisarja Ykköspesiksessä jättää takuuvarmasti jälkeensä vähintään yhtä paljon mahdollisuuksia jossitteluun kuin tuuletuksiinkin.

HP hävisi kotikentällään kesän 2020 aikana vain yhden ottelun, kun lauantainenkin kotifinaali Vallikentällä päättyi isäntien juhliin lukemin 2–0 (6–0, 3–1). Oranssipaidat tasoitti voitot 2–2:een, joten Superpesikseen nouseva seura ratkeaa sunnuntaina Oulun Raksilassa.

– Olimme toisen pelin putkeen parempi joukkue, vaikka Raksilassa hävisimmekin, latasi HP:n pelinjohtaja Juho Kaikko painetta oululaisten niskaan.

– Koko ottelusarjaa on kuvannut se, että ulkona vähemmän virheitä tekevä voittaa. Ei meille paineita gamevitosesta kerry. Seurajohto ei lyönyt paineita edes välierissä, kun olimme Puijolle tappiolla 0–2, korosti Lipon viuhkamies Santeri Haipus.

Vallikentän lauantaista karavaani lähti kahteen suuntaan, Lippo Vantaalle kohti lentokenttää ja HP bussilla Haapajärven suuntaan yöpymään. Unet Iisalmessa ja Kajaanissa eivät vierasvoittoa tuoneet, joten kokeilussa on kolmas majoitusliike viikkoon.

Lipolla junnutason virheitä

Lippo lipsautti molemmat jaksot nappulatason virheillä haminalaisille.

Avausjakson piti alkaa HP:n nelosen Otso Mäkelän kopittaessa ajolähdön tyhjäksi, kun Lipon kakkoskoppari Santtu Luhtavaara sai lipsautettua pallon ihmeellisesti räpylästä taakseen. HP siirtyi lahjalla johtoon 2–0, josta vain viisi kolmostilannetta avausjaksolla rakentanut Lippo ei ennen taukoa toipunut.

– Olihan sisäpelimme todella huonoa, mutta pallot pitäisi silti ottaa kiinni, kiteytti kaikessa kentällä erottuva Lipon avainpelaaja Jimi Heikkinen (kl 4/6).

Kuudesta kotiutuspaikastaan vain yhden juoksun lyönyt Lipon jokeri Markus Hallasuo vei upealla kakkosrajanäpäyksellään oululaiset johtoon toisen jakson aluksi. Se kipsasi puolestaan HP:n.

Kotijoukkue sai tauon jälkeen toisen kolmostilanteensa vasta viimeisen vuoroparin tasoittavalla. Yksikin juoksu olisi isännille riittänyt, mutta sekin syntyi Lipon kannalta nolosti.

Juha Toikka löi etutilanteessa ensimmäisen lyöntinsä laittomaksi, mutta sai ajantappolyöntinsä uppoamaan tajuttoman leveästä kolmosluukusta ratkaisujuoksun arvoisesti. Lippolaisia ei kiinnostanut estää Toikan kunnarijuhlaa (1+2).

– Avausjakso oli hallintaamme, mutta toinen jakso taas liiankin tyypillistä pelaamistamme, kuvaili viisi kolmosvaihtoa tilastoinut Toikka (kl 8/14).

Jimi Heikkinen oli viidellä polttoheitollaan Lipon ulkokentän näkyvin, mutta yhtä lailla viisi etenijää linjassa polttanut Toikka heitti toisella jaksolla elintärkeän palon Ari Lankisen kakkospussiin suuntaamasta kotiutuspallosta.

Loukkaantumiset ratkaisupelin riesana

Haminalaisittain suurin kysymysmerkki ei ole jo runkosarjassa juhlittu Raksilan valloittaminen vaan joukkueen saaminen pelikuntoiseksi.

Lukkari Matias Hangasmaan takareisi oireili pelin lopulla. Etenijänä elintärkeän jokerivaihtaja Henri Heikkilän (kl 4/7) jättäminen toisen jakson lopulla käyttämättä antoi kuvan nivusvamman ilkeydestä. Kovin varmaa ei ole etumies Lauri Aitalankaan pelaaminen sunnuntaina.

Oli ihme, ellei HP:n bussiin sulloutunut vähintään 14 pelaajaa.

Kimmo Seppälä

Pasi Niemelä toimii HP:n fysiikkavalmentajana.
Pasi Niemelä toimii HP:n fysiikkavalmentajana.

Isoketo muutti voimasuhteita, näki fysiikkavalmentaja Niemelä

Haminan Palloilijoiden fysiikkavalmentajana työskentelee ensimmäistä kautta kirkkonummelainen HP-kasvatti Pasi Niemelä, 57.

– Tässä ottelusarjassa voimasuhteisiin vaikutti todella paljon, kun Teemu Isoketo tuli Lippoon. Meillä oli etenemisessä pieni etu runkosarjassa. Isoketo on kaiken lisäksi hyvä menemään kentälle. Nyt hänet saatiin varsin hyvin kiinni, kommentoi Niemelä katseltuaan Isokedon (kl 4/7) tilastoja.

"Silloin pelaajille maksettiin, jos jaksettiin"

HP:n väreissä SM-sarjassa 1981 debytoinut Niemelä saavutti Tahkossa pelaajana neljä SM-mitalia. Hän vei pelinjohtajana Tahkon (1992) ja Kaisaniemen Tiikerit (1998) tappiollisiin SM-loppuotteluihin. Viimeisen kerran hän heilutti viuhkaa Ulvilan Pesä-Veikoissa 2001.

– Olin vielä seuraavana kesänä Koskenkorvan taustalla, lähinnä analysoimassa. Sitten tuli pitkä tauko, jolloin en aluksi edes seurannut lajia. Suomi oli bussista katsottuna nähtynä aika tarkkaan.

– Seurat hoitivat silloin asioitaan leväperäisesti. Sopimuksista ei pidetty kiinni. Maksettiin, jos jaksettiin. Pudotin palkkiotani noin 20 prosenttia Ulvilassa, jotta palkka tulisi edes ajoissa. Sekään ei riittänyt. Lakimiehen välityksellä loput haettiin. Tuli mieleen, että olisi syytä tehdä välillä normaaliduunia.

– Valmistuin 2005 tietotekniikan tradenomiksi. Toistakymmentä vuotta teinkin sen koulutuksen mukaisia hommia. Tahko pyysi minua 2018 fysiikkavalmennukseen ja tekemään pelianalyysiä, kertoo firmansa kautta ostopalveluna työskentelevä Niemelä.

Lyöjäkuninkuus vaatii nyt sata juoksua enemmän

Niemelä on valmentanut myös triathlonisteja ja vetänyt itsekin täyden matkan kilpailun Barcelonassa 2017. Kello kävi yli puoli vuorokautta.

Niemelä voitti SM-sarjan lyöjäkuninkuuden iskettyään 1987 Hyvinkään Tahkon pronssijoukkueessa 22 ottelussa 5+32 juoksua.

– Olen miettinyt asiaa monta kertaa. Nyt tarvitaan sata lyötyä enemmän lyöjäkuninkuuteen. Jokerisääntö on muuttanut koko sisäpelin. Silloin sisävuoroa kohti sai lyödä yksi jokeri.

Niemelällä ei ole pelinjohtaja Juho Kaikon tapaan sopimusta ensi kaudesta. HP tiedotti kuukausi sitten kuuden pelaajan jatkosopimuksen.

– Vallikenttä on ympäristönä miellyttävä, mutta jatkosta ei ole sovittu. Kieltämättä Vallikentällä kuulostaa välillä siltä, että muualta Oranssipaitoihin tulleet pelaajat saavat turhankin kovaa kritiikkiä, kommentoi alun perin karhulalainen Niemelä.

Kommentoidut