”Ei ole kenenkään etu, että otetaan liikaa velkaa” — Kotkassa vieraillut Handelsbankenin Suomen maajohtaja näkee velkatyöryhmän esityksessä järkeviä asioita

Nina Arkilahden mukaan ylivelkaantumisen syynä ovat kuitenkin yleensä kulutusluotot eivätkä asuntolainat, joita jo nykyisin säädellään varsin tarkasti.

Raimo Eerola

Handelsbanken Suomen maajohtaja Nina Arkilahti vieraili perjantaina Kotkassa.
Handelsbanken Suomen maajohtaja Nina Arkilahti vieraili perjantaina Kotkassa.

Handelsbankenin maajohtajan Nina Arkilahden mukaan niin sanotun velkatyöryhmän tuoreessa esityksessä on paljon järkeviä asioita, joita on syytä tukea.

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti tällä viikolla, että kotitalouden luottojen enimmäismäärä sidottaisiin vuosituloihin. Ehdotuksen mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa.

Työryhmä otti kantaa myös asuntoluottojen takaisinmaksuaikaan. Sen mielestä takaisinmaksuaika saisi olla korkeintaan 25 vuotta.

Lisäksi työryhmä oli sitä mieltä, että uudisrakentamisessa pitäisi rajoittaa taloyhtiölainoja. Jos esitys menee läpi, taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Näissäkin luotoissa takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.

Työryhmän esitykset ovat paraikaa lausuntokierroksella.

— Ei ole kenenkään etu, että otetaan liikaa velkaa. Toisaalta asuntolainoista ei ole koskaan syntynyt pankeille suuria luottotappioita. Ylivelkaantuminen johtuu pitkälti kulutusluotoista, joita myöntävät muut tahot kuin perinteinen pankkisektori, sanoo Arkilahti.

Arkilahti vieraili perjantaina Handelsbanken Kymenlaakson Kotkan konttorissa. Myös Kymenlaakson konttorinjohtaja Joonas Heinonen suhtautuu velkatyöryhmän esityksiin maltillisesti.

— Asuntoluottojahan säädellään jo nykyisin tarkasti. Ja joka tapauksessa 4,5-kertaa bruttotulot olisi keskituloisella perheellä iso summa, joten ei se tulisi meidän asuntoluotonannossamme suuremmin näkymään.

Raimo Eerola

Handelsbanken Kymenlaakson konttorinjohtaja Joonas Heinonen sanoo asuntoluottojen olevan jo nyt varsin tarkasti säädeltyä.
Handelsbanken Kymenlaakson konttorinjohtaja Joonas Heinonen sanoo asuntoluottojen olevan jo nyt varsin tarkasti säädeltyä.

Epävarmuus on taloudessa uusi normaali

Äskettäin Palkansaajien tutkimuslaitos PT arvioi Suomen talouden jäähtyvän ja työllisyysasteen kasvun hidastuvan. Muutkin laitokset ovat syksyn mittaan vetäneet alas aiempia arvioitaan. Nina Arkilahti ei kuitenkaan lähde maalailemaan taantumaa.

— Kaikkien yhteisymmärrys lienee talouskasvun hidastuminen. Edessä on monta vuotta hitaan kasvun aikaa, mutta ollaan silti kasvun puolella, sanoo Arkilahti.

Heinosen mukaan taloudessa epävarmuus tuntuu olevan uusi normaali. Pankkialalla seurataan tarkasti muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltain uhkaavaa kauppasotaa sekä Ison-Britannian sopimuksetonta EU-eroa.

— Myös Ruotsin talous on jarrutuksen tilassa, ja se vaikuttaa meihin. Mutta tämä on ympäristö, missä pitää selvitä. Esimerkiksi valtiontalous on mitoitettava sen mukaan, mitä tuloja on odotettavissa, korostaa Arkilahti.

Molempien mielestä on hienoa, jos Suomen työllisyysaste saadaan nousuun. Arkilahden mukaan hallituksen työllisyystavoitetta ei kuitenkaan nykyisessä suhdannetilanteessa ole helppo saavuttaa.

Varallisuus muuallekin kuin asuntoon ja pankkitilille

Kotimaan tilanteesta ja maailmantaloudesta kertovien uutisten keskellä moni suomalainen pohtii omaa taloustilannettaan ja tulevaisuuttaan. Muun muassa Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä uutisoidaan säännöllisesti.

Nina Arkilahden mielestä Suomen eläkejärjestelmä on hyvin hoidettu ja kestävä. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö jokaisen kannattaisi Arkilahden mukaan pohtia, millaisia eläkevuosia tavoittelee.

Arkilahti ja Heinonen toivoisivatkin muutosta nykytilanteeseen, jossa valtaosa suomalaisten varallisuudesta on asunnoissa ja pankkitileillä.

— Inflaatio on prosentin tuntumassa ja tileiltä saa parhaimmillaan nollan, perustelee Arkilahti muiden sijoitusvaihtoehtojen harkitsemista. Ensiaskel sijoitusmaailmaan voivat Arkilahden ja Heinosen mukaan olla esimerkiksi sijoitusrahastot.

Uusimmat uutiset