Puuta poltetaan nyt enemmän kuin koskaan

Ponsse

Metsän vilja on korjattu. Metsien hyvän kasvun takia metsähakkeen 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite on mahdollista saavuttaa.
Metsän vilja on korjattu. Metsien hyvän kasvun takia metsähakkeen 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite on mahdollista saavuttaa.

Lämmön ja sähkön tuottamiseksi Suomessa poltetaan nykyisin puuta enemmän kuin koskaan.

Puupolttoaineet, kun mukaan lasketaan metsäteollisuuden jäteliemet, ovat tämän maan tärkein energianlähde. Puu kattaa 26 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Toiseksi tärkein energianlähde on maaöljy, 23 prosenttia. Hiilellä katetaan noin kymmenen prosenttia energian kulutuksesta.

Puu on täysin kotimaista, öljy ja hiili täysin ulkomaisia. Puu on uusiutuvaa, öljy ja hiili täysin uusiutumatonta.

Sipilän hallituksen ohjelma ohjaa Suomea luopumaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolittamaan tuontiöljyn käytön 2020-luvun aikana.

Jos näin tehdään, miten se näkyy metsässä?

Metsähake on merkittävin lämpö- ja voimalaitosten käyttämä polttoaine. Sitä kului viime vuonna 7,4 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuosi oli hakkeen käytön huippuvuosi.

Jotta tarvittava lämpö ja sähkö pystytään tuottamaan polttamatta hiiltä, tarvitaan metsähaketta arviolta 14,5 miljoonaa kuutiometriä.
Hallituksen tavoitteen toteuttamiseksi metsähaketta on siis kerättävä noin kaksi kertaa nykyistä enemmän.

Poltettavaa metsissä riittää

Teknisesti tämä ei ole ongelma, arvioi Luonnonvarakeskus.

Sen mukaan latvusmassan (oksien) korjuupotentiaali on 11,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja kantojen 12 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Näin suuret määrät haketta kertyy vain, jos sahat ja sellutehtaat käyvät täysillä. Pelkästään polttopuun korjaamiseksi metsiä ei meillä hakata.

Nykyisin oksat ja kannot muodostavat alle puolet laitosten kuluttamasta metsähakkeesta. Eniten käytetään pienpuuta eli karsittuja tai karsimattomia rankoja.

Metsähaketta on siis kerättävä noin kaksi kertaa nykyistä enemmän.

Poltettavaa näyttäisi metsissä riittävän.

Metsänomistajia kiinnostaa, alkaako metsähakkeella olla vähitellen arvoa kasvattajallekin. Nykyisin hinta on symbolinen.

Realistinen vastaus on, että jos hakkeen hinta ylipäätään nousee, niin hyvin hitaasti.

Tänä vuonna metsähakkeen kantohinta on Kaakkois-Suomessa tasolla 2,62 euroa kuutiometriltä. Se ei ole nousussa. Vuosi sitten keskimääräinen kantohinta oli noin 3,20 euroa kuutiometriltä.

Keskimääräinen kantohinta kertoo polttopuukaupassa myyjälle kovin vähän markkinatilanteesta. Lämpölaitoksen vieressä kadun varressa olevassa leimikossa hakkeen arvo on aivan toinen kuin suon takana 50 kilometrin päässä.

Lähteet: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030, Luke, Metsälehti.

Fakta: Polttoainetta metsistä

Metsähaketta käytetään noin tuhannessa lämpö- ja voimalaitoksessa.
Tänä vuonna metsähakkeen käyttö kasvaa noin 7,6 miljoonaan kuutiometriin ja ensi vuonna käytön odotetaan kasvavan 8,5 miljoonaan kuutiometriin.
Metsähaketta poltettiin viime vuonna Etelä-Savossa 408 000, Etelä-Karjalassa 238 000 ja Kymenlaaksossa 183 000 kuutiometriä. Eniten metsähaketta käytettiin Uudellamaalla, 806 000 kuutiometriä.
Lähde: Luke

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.