Museoissa vierailuja kenties jo 8 miljoonaa — Vellamossakin kävijämäärä kasvussa ”Museoista on poistunut velvollisuus suorittaa”

Kulttuurilla ja historialla on rooli tämän päivän ja oman elämän ymmärtämisessä, Vellamon kehittämispäällikkö toteaa. Vellamossa nojataan yhteistyöhön.

Matti Immonen

Vuonna 2018 Vellamoon tehtiin 5 500 museokorttivierailua, kun edellisvuosien luvut olivat 3 600 ja 2 500.
Vuonna 2018 Vellamoon tehtiin 5 500 museokorttivierailua, kun edellisvuosien luvut olivat 3 600 ja 2 500.

Suomalaisten museoiden kävijämäärien nousu jatkui viime vuonna. Vuonna 2016 museoihin tehtiin 6,6 miljoonaa vierailua, vuonna 2017 luku oli 7,1 miljoonaa. Vuoden 2018 osalta jännitetään, meneekö peräti kahdeksan miljoonan vierailun raja rikki.

Myös Merikeskus Vellamossa trendi kävijämäärissä on ollut nouseva. Vellamossa, Tietokeskuksen näyttelyissä ja museojäänmurtaja Tarmolla kävi viime vuonna yhteensä yli 69 000 museovierasta.

Kokonaiskävijämäärä nousi yli 118 000 vierailijaan, missä on selkeä nousu edelliseen vertailukelpoiseen lukuun vuodelta 2016, jolloin Vellamossa vieraili 110 000 kävijää. Vuonna 2017 kävijöitä oli huimat 147 000. Lukua siivitti sen vuoden The Tall Ships Races -tapahtuma. Kokonaiskävijämäärään lasketaan näyttelyvieraiden lisäksi myös kokous-, tapahtuma- ja ravintolapalveluita käyttäneet.

Näännyttävä suorittaminen on poistunut

Vellamon kehittämispäällikkö Annika Utriainen uskoo kasvavan kiinnostuksen liittyvän käyntikulttuurin muutokseen. Vuodesta 2015 käytössä ollut Museokortti kasvattaa suosiotaan, mikä Utriaisen mukaan on hyvin tukenut kulttuurimuutosta.

— Museoihin liitetään usein se koulussa opittu malli, että kaikki tekstit pitää lukea ja sitten onkin jo ihan uuvuksissa. Museoista on poistunut velvollisuus suorittaa. Nyt voi valita yhden fiiliksen yhteen hetkeen, ja Museokortti tukee tätä. Se on hyvin rakennettu konsepti, joka on mahdollistanut käyntikulttuurin muutoksen, Utriainen analysoi.

Linda Varoma

Merimiesten kaipuusta kertova Sex and the sea -näyttely on auki tammikuun 20. päivään.

Vellamon menestys nojaa Utriaisen mukaan vahvasti yhteistyöhön.

— Monen eri toimijan yhteistyö mahdollistaa sen, että erilaisille yleisöille ja monenlaisiin tarpeisiin voidaan vastata. Kun esimerkiksi Tarmo oli telakalla, pystyimme toisella näyttelyllä paikkaamaan. Olemme löytäneet oikeanlaisia kumppaneita ja kanavia tavoittaa ihmisiä.

Yhteistyökuvioista Utriainen mainitsee esimerkiksi musiikkiopistot, Muistiliiton ja Museokaverit.

Taloudellisesti tiukat ajat kenties jäämässä taakse

Utriaisen mukaan museot ovat ristiriitaisessa tilanteessa, sillä museoilla nähdään olevan suurta arvoa, mutta taloudellisesti tiukkoina aikoina niin museoiden kuin muiden kulttuuritoimijoiden rahoitusta on kyseenalaistettu. Hän uskoo, että kulttuurin kannalta parempaan suuntaan ollaan menossa.

— Kulttuurilla ja historialla on rooli tämän päivän ja oman elämän ymmärtämisessä.