”Vesi on paras detox-juoma, mutta huono bisnes”, sanoo lääketieteen professori, joka luonnehtii detox-kuureja huuhaaksi

Soila Puurtinen

Elinvoimaa hehkuva nainen poseeraa hymyillen huippusuositun terveysblogin sivuilla. ”Kehoa puhdistavan” detox-kuurin esittelyteksti on höystetty vihreitä juomia esittelevillä valokuvilla.

Kuurin mainostetaan rauhoittavan ylikuormittunutta kehoa ja poistavan samalla elimistöön kertyneitä epäpuhtauksia.

On totta, että altistumme valtavalle määrälle kemikaaleja joka päivä.

Lääketieteen professori Juhani Knuutin mukaan kirjoitus on malliesimerkki siitä, kuinka viime vuosina suosituksi tulleita detox-kuureja markkinoidaan. Leipätyönään Knuuti johtaa Suomen Akatemian huippuyksikköä, joka tutkii muun muassa erilaisia aineenvaihduntasairauksia.

— Yhteenvetona detoxista voisi sanoa, että se on huuhaata. Siihen liittyvä lieveilmiö on bisnes, jolla kerätään valtavat summat rahaa huijaamalla.

Mihin värikkäiden detox-pirtelöiden houkuttelevuus sitten perustuu? Tärkeässä osassa on salainen toive kehon puhdistautumisesta.

— Jostain syystä lähes kaikki detox-juomat ovat nykyisin vihreitä. Mukana voi toki olla myös oransseja juomia, mutta ne eivät ole koskaan mustia tai ruskeita, Knuuti sanoo.

Parhaiten toimiva ”detox-juoma” on Knuutin mukaan vesi, joka huuhtoo virtsan kautta ylimääräiset aineet pois elimistöstä.

— Vesi lisää kehon nestekiertoa, mutta sitäkään ei saa juoda liikaa. Veden ongelma on kuitenkin se, että se on huono bisnes.

Detox-kuurien yhteydessä puhutaan usein modernin maailman kohonneista kemikaalipitoisuuksista. Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari vahvistaa, että tämä osa detox-puheesta pitää paikkansa.

— On totta, että altistumme valtavalle määrälle kemikaaleja joka päivä. Ne vaikuttavat myös hormonijärjestelmämme ja tuovat sitä kautta myös erilaisia sairauksia.

Markkinoille tulee uusia kemikaaleja, joita ei ole testattu.

— Esimerkiksi muoviteollisuus tuottaa koko ajan uusia testaamattomia aineita.

Oma lukunsa ovat ruuasta ihmiskehoon päätyvät kemikaalit. Topparin mukaan huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti kaukaa tuotuihin hedelmiin ja vihanneksiin.

— Itseni ei hirveästi tee mieli syödä suuria määriä esimerkiksi Etelä-Afrikasta tuotuja viinirypäleitä. Niihin voi olla käytetty esimerkiksi haitallisia homeenestoaineita, jotka eivät lähde pois pesemällä.

Lue aiheesta lisää päivän lehdestä.

Lasse Laitinen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat