Eläkeläinen osti purkukuntoisen hirsitalon ja kunnostaa sitä huolella — ”Jäljen pitää olla ykkösluokkaa, muuten saa jäädä tekemättä”

Väliovet ja ikkunat työllistävät juuri nyt ja lähiviikkoina eniten Värrin talossa.
Väliovet ja ikkunat työllistävät juuri nyt ja lähiviikkoina eniten Värrin talossa.
Maalaismaisemassa seisova talo on nyt harmaa, mutta saa aikanaan kellertävän värin.
Maalaismaisemassa seisova talo on nyt harmaa, mutta saa aikanaan kellertävän värin.

Raimo Eerola

Talon suurimman huoneen uunin koristeelliset luukut on tehnyt Teemu Seppälän veliJussi Seppälä.
Talon suurimman huoneen uunin koristeelliset luukut on tehnyt Teemu Seppälän veliJussi Seppälä.
Sauna on talon modernia osaa, joka on tarkasti rajattu erilleen muista tiloista.
Sauna on talon modernia osaa, joka on tarkasti rajattu erilleen muista tiloista.
Matti Muukka näyttää mallikappaleen avulla, miten tippanokka liitetään karmiin ikkunoita korjattaessa.
Matti Muukka näyttää mallikappaleen avulla, miten tippanokka liitetään karmiin ikkunoita korjattaessa.
Teemu Seppälä on tehnyt remonttia vanhassa hirsitalossa ilman kiirettä. Niin hän aikoo myös jatkaa, vaikka suunnittelee aikataulun pientä nopeuttamista ensi vuonna.
Teemu Seppälä on tehnyt remonttia vanhassa hirsitalossa ilman kiirettä. Niin hän aikoo myös jatkaa, vaikka suunnittelee aikataulun pientä nopeuttamista ensi vuonna.

Teemu Seppälän naapuri rakensi uuden talon ja aikoi saman tien purkaa 1800-luvun lopussa rakennetun hirsitalon polttopuiksi. Yhdestä nurkasta katto oli tullut alas ja vesi päässyt vuotamaan sisään.

— Olin jo aiemminkin katsellut taloa ja ajatellut, että se pitää säilyttää. Kyseessä on ainutlaatuinen, perinteinen rakennus näillä seuduilla. Tein sitten kaupat reilut kymmenen vuotta sitten ja ryhdyin harrastamaan remontoimista. Talo oli aika huonossa kunnossa.

Kiireellä en ryhdy edelleenkään tekemään mitään.

Seppälä totesi, että hirsitalon runko oli kuitenkin hyvä. Korkean kivijalan ansiosta alaosan hirret eivät olleet mätiä.

Museoviraston puolesta restaurointipuuseppä Matti Muukka ja tutkija Ilkka Kaskinen kävivät tutustumassa kohteeseen. Seppälä sai heiltä kannustavia ohjeita.

Esimerkiksi ikkunat ja ovet kannatti uusimisen sijasta korjata. Moottoreiden kanssa koko ikänsä töitä tehnyt Seppälä sanoo, että hän on saanut talon mukana itselleen hyvän harrastuksen, joka tuntuu mielekkäältä.

Kaikki tehdään oikein

Remontti on edennyt hyvin, päivä kerrallaan ilman tarkkaa suunnitelmaa ja määräaikaa.

Alkuvaiheessa ammattitimpurit laittoivat uutta hirttä ikkunan päälle nurkassa, jossa katto oli pettänyt. Ammattilaiset uusivat myös lattiat. Muuten Seppälä on vähän kerrassaan jatkanut yksin.

Puutöiden tekeminen on tullut hänelle hyvin läheiseksi. Menneet vuodet ovat osoittaneet, että mies osaa korjata käsillään muutakin kuin koneita.

Tärkeänä tukena on ollut Matti Muukka, joka on Seppälän kaveri lapsuudesta saakka. Etenkin ikkunoiden ja ovien korjaamisessa on tarvittu Muukan pitkää kokemusta. Talossa on kymmenen samankokoista ikkunaa ja suurimmassa osassa vielä jäljellä alkuperäiset 1800-luvun lopun puhalletut lasit.

— Moni muukin oppisi Teemun tapaan remontoimaan, mutta ei uskalla aloittaa. Neuvoja ja ohjeita annetaan, Muukka sanoo.

Sanojensa painoksi hän näyttää mallikappaleita, joiden avulla vanhojen ikkunoiden karmien korjaaminen onnistuu.

Talo ei ole suojeltu, mutta se on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja säilytettävä rakennus. Kun kunnostus tehdään oikealla tavalla, löytyy vahva pohja mahdolliselle suojelupäätöksellekin.

— Monta muuta vanhaa taloa on pilattu esimerkiksi rakentamalla uusi siipi. Tässä sellaista vaaraa ei ole, sillä kaikki tehdään oikein.

Myönnytys modernin maailman vaatimuksille silti löytyy. Yksi talon kamareista on muutettu nykyaikaiseksi saunaksi ja pesutilaksi. Muukan mukaan tämä sallitaan, kunhan uusittu osa on selkeästi rajattu muusta tilasta.

Viisi vuotta vielä edessä

Lähiviikkoina on tavoitteena laittaa ikkunat ja ovet siihen kuntoon, että lämpö pysyy sisällä. Jo aiemman kokemuksensa perusteella Seppälä tietää, että kun polttaa kahdessa uunissa pesällisen päivässä, on talossa 10—15 astetta myös läpi talven.

— Toiveissa on, että kaikki on valmista noin viiden vuoden päästä. Itse en aio taloon muuttaa, mutta myyntiin laitan. Uskon, että kiinnostusta löytyy, vaikka tällaisten talojen tosiostajien joukko on vähäinen.

Jatkossa iso urakka on ulkopuolen ikkunanpuitteiden korjaaminen alkuperäiseen kuntoon. Harkintaa ja hyvää valmistelua vaatii myös ulkoseinien maalaus. Se on täysin varmaa, että lateksia ulkopintaan ei tule. Seppälän mukaan se vain pilaisi vanhan puun.

— Kiireellä en ryhdy edelleenkään tekemään mitään. Jäljen pitää olla ykkösluokkaa, muuten saa vaikka jäädä tekemättä. Ensi kesänä aion kuitenkin vähän nopeuttaa aikataulua.

Seppälän päässä on jo nyt kuva, miltä talo aikanaan näyttää. Alkuperäisen kaltainen kellertävä väri seinissä ja punaiset ikkunanpuitteet.

Veikko Mäenpää

MISSÄ?

MIKÄ?

KUKA?

MIKSI?

Miehikkälässä Salo-Miehikkälän kylässä.

1800-luvun lopussa rakennettu hirsitalo, joka on vuosikymmenten ajan ollut asuinkäytössä. Talon nimi on Värri. Nykyinen omistaja on nimennyt talon sen entisen omistajan mukaan.

Teemu Seppälä, 71, eläkeläinen. Osti hirsitalon noin kymmenen vuotta sitten.

Tavoitteena on vanhan ja ainutlaatuisen asuinrakennuksen säilyttäminen, sillä ilman kunnostusta se olisi kadonnut paikalta. Tontin rajalla ollut aitta ehti jo hävitä ennen kuin Seppälä teki talosta kaupat. Seppälä kokee rakennuksen korjaamisen ja kunnostamisen mielenkiintoiseksi harrastukseksi, jonka kanssa ei ole kiire.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.