Kymsote nopeutti Omakantaan kirjattavien tietojen näkymistä potilaalle – viive lyheni kahdesta viikosta kymmeneen päivään

Potilastiedot yksityisellä terveysasemalla käynnistä voivat näkyä Omakannassa jo yhden yön jälkeen.

arkisto/Pia Lyy

Omat terveystiedot ja reseptit voi nykyään tarkistaa Kanta.fi-palvelun Omakannasta.
Omat terveystiedot ja reseptit voi nykyään tarkistaa Kanta.fi-palvelun Omakannasta.

Kymsote on nopeuttanut potilaskertomusten siirtämistä Omakantaan. 4. helmikuuta lähtien lääkärin tai hoitajan kirjaamat tiedot siirtyvät kymmenessä päivässä potilaan nähtäväksi. Aiemman viive oli 14 päivää.

Ajan laskeminen alkaa siitä, kun potilaskertomus on valmistunut.

Kymenlaakson sote-kuntayhtymän hallintoylilääkäri Kari Kristeri pitää viiveen lyhentämistä hyvänä. Viiveellä on kuitenkin tarkoitus, Kristeri sanoo.

– Lain mukaan sairauskertomus pitää kirjoittaa viimeistään viidessä päivässä käynnistä. Suurin osa sairauskertomuksesta ensin sanellaan ja sen jälkeen puretaan tekstiksi. Viiveen ansiosta lääkärillä on mahdollisuus tarkistaa purettu teksti ennen kuin se siirtyy Kanta-palveluun.

Aina ei tarvita fyysistä käyntiä, vaan potilaskertomusmerkintä voidaan tehdä myös puhelinkeskustelun perusteella.

Yksityisillä lääkäriasemilla potilaskertomusmerkinnät saattavat näkyä asiakkaalle jo käyntiä seuraavana päivänä.

Laboratoriovastaukset heti näkyviin

Aiemmin myös Kymsoten laboratoriovastaukset siirtyivät Omakantaan viiveen jälkeen, mutta nyt ne näkyvät välittömästi tulosten valmistuttua.

– Jotkut kokeet voidaan erikseen merkata sellaisiksi, etteivät vastaukset näy heti. Jos on kyse vakavasta sairaudesta, on parempi, että vastaus kerrotaan potilaalle henkilökohtaisesti.

Kristerin mukaan esimerkiksi HI-viruksen vasta-ainetuloksia ei julkaista heti testin valmistumisen jälkeen.

"Omakanta paransi kertomusten tasoa"

Omakanta on verkkopalvelu, joka näyttää terveydenhuollon kirjaamia tietoja potilaasta ja hänen lääkityksestään. Käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisvälineet. Omia tietojaan pääsee lukemaan tunnistautumalla verkkopankkitunnuksella, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.

Kari Kristerin mukaan lääkärin pitää kirjata potilaskertomus määräajassa riippumatta siitä, onko lääkäri virassa vai vuokratyövoimaa. Kertomukseen pitää kirjata tutkimusten ja lääkityksen lisäksi esimerkiksi se, mitä potilaan kanssa on puhuttu ja mitä on sovittu jatkohoidosta.

– Nykyään sairauskertomukset ovat keskimäärin hyvin laadittuja. Minulla on käsitys, että sairauskertomusten taso on noussut sen jälkeen, kun terveydenhuollon ammattilaisten tekstit päätyivät potilaan nähtäväksi.

Puheentunnistusohjelma nopeuttaa kirjausta

Ihannetilanne olisi Kristerin mukaan se, jos potilas saisi jo käynnin päätteeksi lääkärin kirjaamat tiedot paperilla mukaansa. Tämä vaatisi puheentunnistusohjelmaa, jollaista Kymsotessa ei vielä ole käytössä.

HUS Tietohallinnon kehittämispäällikkö Johannes Salminen kertoo, että HUSin erikoissairaanhoidossa puheentunnistussanelu on käytössä. Edistyneintä käyttö on sairaaloissa, jotka ovat jo liittyneet Apotti-tietojärjestelmään.

– Siellä sanelu siirtyy ruudulle sitä mukaa, kun sanelija sen sanoo, Salminen sanoo.