Haavit heiluivat Virolahden Kantturankoskella — Koululaiset olivat tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa rasteilla, joilla teemoina olivat kalat, ötökät ja veden laatu.

Eveliina Peltoheimo ja Kiia Naukkarinen pyydystivät yhdessä opettaja Tiina Sihton kanssa ötököitä vedestä Kantturankosken padon alapuolella.
Eveliina Peltoheimo ja Kiia Naukkarinen pyydystivät yhdessä opettaja Tiina Sihton kanssa ötököitä vedestä Kantturankosken padon alapuolella.

Virolahden yläasteen kahdeksasluokkalaiset pääsivät keskiviikkona kalastamaan, etsimään erilaisia ötököitä ja tutkimaan vedenlaatua. Kalaa nousi nähtäväksi ja tutkittavaksi Virojonen keskustan koskesta ja muu toiminta keskittyi padotun Kantturakosken ympäristöön.

Koululaisten ja heidän opettajiensa kanssa maastossa oli Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoita ja asiantuntijoita.

— Toiminta on jaettu kolmelle rastille, joissa keskistytään vuorotelleen kaloihin, ötököihin ja vedenlaatuun. Nämä kouluille pidettävät vesistöosaamiskurssit ovat osa isompaa Sevira-hanketta, joka on yhteinen Venäjän kanssa. Tarkoitus on laatia kunkin maan puolella vesistöseurantaohjelmia, joiden avulla seurataan vesistöjen tilaa raja-alueilla, kertoi hydrobiologi Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Ensi ja seuraavana vuonna toteutetaan koululaisille retkiä myös rajan toiselle puolelle tutustumaan olosuhteisiin.

Lämmintä vettä joessa

Keskiviikon kalansaalis Virojoen keskustasta oli ahvenia, särkiä ja salakoita. Yllättävä tieto oli se veden lämpö virtaavassa vedessä oli noussut jo lähes 18 asteeseen. Kaloja mittailttiin ja punnittiin ja Vesistösuunnittelija Markus Tapaninen kertoi yleistä tietoutta kalalajeista. Sekin saatiin tietää, että Virojoen läheisyydessä virtaavassa Saarasjärvenojassa on luontaista taimenkantaa. Johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki kertoi, että taimenia on ollut Saarasjärvenojassa noin sata vuotta.

Koskikorento nousi vedestä ihmeteltäväksi.

— Nyt on vähän huono ajankohta taimenen kannalta, mutta tiistaina Joutsenossa me saimme yhden. Jos nousuesteet purettaisiin, pääsisivät kalat nousemaan myös Virojoen ylemmille osille. Sopivan elinympäristön lisääminen on tavoitteena, kertoi Ihaksi.

Vedenlaatu vaihtelee

Vedenlaadun suhteen tilanne Ihaksi mukaan vaihtelee Kaakkois-Suomessa. Etenkin etelämpänä vesistöissä on kuormitusta ja ilmastonmuutoksen takia kuormituksen odotetaan edelleen kasvavan. Vaelluskalojen elinympäristöä rajoittavat puolestaan erilaiset nousuesteet, kuten Kantturankosken voimalaitoksen pato.

Kantturankosken padon tuntumassa koululaiset touhusivat haaveineen pyydystämässä ötököitä. Saaliiksi kertyi muun muassa vesiperhosen toukkia, koskikorentoja, surviaissääsken toukkia, juotikkaita ja mäkärän toukkia. Lämpimässä säässä lentävät mäkäräiset myös häiritsivät innokkaasti oppilaita, joista muutamat suihkuttelivat karkotteita vaatteille ja iholle.