Esteettömyys laittaa ajattelemaan — Menisitkö sinä autotien yli näkemättä yhtään mitään?

Kotkansaarella käveltiin erityinen esteettömyyskävely, kirjaten miten esteetön kaupunki on.

Raimo Eerola

Hannu Kujamäki, Maija-Kaisa Pitkänen ja Jamppa Mikkola ovat valmiita opettamaan terveille mitä esteetön maailma voisi olla.
Hannu Kujamäki, Maija-Kaisa Pitkänen ja Jamppa Mikkola ovat valmiita opettamaan terveille mitä esteetön maailma voisi olla.

Jokaisen ihmisen askel lyhenee iän myötä. Vamman vuoksi askel tai kulku voi vaikeutua aiemmin.
— Mutta ikä tai vamma ei saa lyhentää henkistä askelta, osallisuutta yhteiskuntaan, tiivistää Mintressi-hankkeen projektityöntekijä Maija-Kaisa Pitkänen.

Pitkänen ja Mintressi-hankkeen osallistujat tarttuivat esteettömyyden havainnointiin joulukuussa. Kotkansaarella käveltiin erityinen esteettömyyskävely, kirjaten miten esteetön kaupunki on.

Esteettömyys on yhtälailla tärkeää lastenvaunujen kanssa kulkiessa. -Jamppa Mikkola

— Kävelylle osallistui 19 henkeä. Kulku taittui kävelysauvoilla, opaskoiran avulla, rollaattoreilla, pyörätuolilla ja sähkömopolla, joten esteettömyyden kokomusasiantuntijoita oli hyvin edustettuina paikalla.

Penkit saavat kiitosta

Esteettömyyskävelyn jälkeen Kotkansaaren hyviksi puoliksi ryhmä nimesi muun muassa sen, että puistot ovat helppoja liikkua, puistojen kulkuväylät olivat pääsääntöisesti hyvin hiekoitettuja ja kiitosta saivat myös lepopaikkojen eli penkkien riittävä määrä.

— Sapokan vesipuiston porrasosuudetkin sai korvattua kululla huipulle takakautta, Pitkänen kirjasi.

Esteettömyyden kehittämiseen ratkaisumallia etsien liikkuneet ryhmäläiset kuitenkin nimesivät myös ongelmia — mukulakiviosuudet saivat osallistujilta kyytiä, katujen hiekoittaminen oli paikoittain erittäin huonoa ja kävelytien pinnoite epätasainen.

— Myös opastekyltit olivat paikoittain niin matalalla, että terävät reunat olivat vaara etenkin näkövammaisille.

Kun liikkuu, silloin "näkee"

Jamppa Mikkola (37) sai näkökykyä rappeuttavan sairauden ”ennakkoperinnöksi” syntyessään.

— Nyt lääkäri sanoo, että olen täysin sokea, omasta mielestäni näen mutta muulla tavoin, kertoo terävän havaintokyvyn omaava Mikkola.
Mikkola peräänkuuluttaa sitä, että ihmisen pitää osallistua ja liikkua, silloin kokee ja ”näkee”. On osa kaupungin elämää.

— Näkövammaisella on kuitenkin ongelmia. Esimerkiksi kun lähden Viikarista kohti taksiasemaa, en pääse suoraan sinne vaan joudun kiertämään lenkin. Tien ylittäminen ilman avustajaa ja äänettömistä liikennevaloista on mahdottomuus. En uskalla mennä tielle, vaikka minulla on tämä Vilka-koira oppaana, mies kertoo.

Autoilijat eivät huomaa

Sähkömopolla liikkuva Hannu Kujamäki (54) joutui peruuttavan auton tönäisemäksi.

— Lisäksi autoja jätetään parkkiin kulkuteille. Jos lunta on, lumikasa on myös usein liikkumisen este, Kujamäki sanoo.

Niin Mikkola kuin Kujamäki ovat päätyneet siihen, että terveet ihmiset eivät yksinkertaisesti tule ajatelleeksi tekemisiään esteettömyyden näkökulmasta.

— Esteettömyys on yhtälailla tärkeää lastenvaunujen kanssa kulkiessa, lisää Mikkola.

Miehet pohtivat lisäksi, mitä elämä olisikaan, jos pääsisi itsenäisesti liikkumaan junalla Kotkasta maailmalle.
— Se olisi jotain.

VR:n ei palvele Kotkassa

Maija-Kaisa Pitkänen muistuttaa, että VR:llä ei ole Kotkassa avustajapalveluita. Jos vammainen pääsisikin jollakin junaan, junanvaihdot Kouvolassa ovat mahdottomia.

— Mikäli juna on myöhässä, muutaman minuutin pysähdys on vaihtoon mahdottomuus. Tuolloin suurin ongelma on se, ettei tieto konduktööriltä kulje veturin kuljettajalle ajoissa.

Mutta kotopiirissäkin kehitettävää riittää. Mikkola ja Kujanmäki luettelevat:
— Esteetön elokuvateatteri, kirjasto, sähköiset ovet kauppoihin, Kotkan opiston opetustilat ja!

Jono jatkuu. Mutta ratkaisukin on löytynyt.
— Yhdellä puhelinsoitolla saatiin Playerssiin vierityskouru. Se mahdollistaa keilaamisen meille kaikille, Pitkänen kertoo.

Määritelmä

Esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioonottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Se merkitsee palvelujen saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon.
Invalidiliitto

Aspa-säätiö

Vammaisjärjestöjen perustama säätiö, joka tuottaa vammaisille soveltuvia asuntoja ja asumispalveluita valtakunnallisesti. Säätiöllä on tuhat vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea.

Edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien yhdenvertaisuutta ja täyttä osallisuutta yhteiskunnassa.

Omistaa Aspa Palvelut Oy:n, joka tuottaa itsenäisen asumisen palveluita.

Mintressi-projekti

Aspa-säätiön hanke asumispalvelun käyttäjille Pirkanmaalla ja Kotkassa vuosina 2016 – 2018.

Tavoitteena muun muassa yksinäisyyden ennaltaehkäisy, osallisuuden vahvistaminen ja harrastustoiminnan virittäminen.

Kotkassa yksi projektin tavoitteista on esteettömyyden aktiivinen edistäminen, mikä on lähtenyt projektin osallistujien toiveesta. Sen myötä tarjotaan esteettömyysasiantuntijoiden (vammaiset itse) ohjausta eri tahoille.