Syrjäseutujen ääni jää hiljaiseksi maakunnissa

Juha Rika

Pienten syrjäisten seutujen ääni voi jäädä hiljaiseksi tammikuussa valittavissa maakuntavaaleissa. Kun koko maakunta on yhtä vaalipiiriä, suurempien kuntien tunnetuilla ehdokkailla on parhaimmat mahdollisuudet kiilata suurilla äänimäärillään puolueidensa listojen kärkeen.

Helsingin Sanomien kuntavaalien tuloksen perusteella tekemän laskelman mukaan Kymenlaakson maakuntavaltuustoon ylsi vain kaupunkien ehdokkaista. Yhdenkään pyhtääläisen, virolahtelaisen tai miehikkäläläisen kuntavaaliehdokkaan äänet eivät olisi riittäneet valituksi tulemiseen. Lisäksi valtuusto oli vahvasti kallellaan Kouvolan suuntaan.

Tammikuussa ei lähtöasetelma ole pienten kuntien kannalta yhtä synkkä. Kuntavaaleissa on paljon enemmän ehdokkaita kuin maakuntavaaleissa ja juuri pienissä kunnissa suhteellisesti paljon enemmän kuin suurissa kunnissa. Silti pienen kuntien ehdokkaiden on yritettävä laajentaa äänireviiriään kotinurkilta. Esimerkiksi Miehikkälässä asuu vain hiukan prosentti Kymenlaakson äänestäjistä, Virolahdella pari.

Valittavat maakuntavaltuustot vastaavat tulevaisuudessa mm. kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Kymenlaaksossa on vahvoja paineita keskittää palveluja kustannussäätöjen saamiseksi keskuksiin.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.