Kirjaston 3D-tulostimia on käytetty 290 tuntia ja niitä pidettäisiin vaikka vähemmälläkin käytöllä — Kirjastossa painoarvo on siirtymässä kirjoista tuoleihin, räätälöityihin palveluihin ja ihmisten valmiuksiin selvitä tietoyhteiskunnassa

Kotkan kirjastoista saa paljon muutakin kuin lukemista. Kirjaston toiminta monipuolistuu, mutta määrärahat kutistuvat. Lasten ja aikuisten lukuintoa pyritään edesauttamaan kirjavinkkari- ja lukuneuvojapalveluilla. Kirjavaraston remontin myötä 50 000 nidettä pääsi takaisin hyllyihin.

Raimo Eerola

Kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen remontoidussa kirjavarastossa.

Kotkan pääkirjaston 3D-tulostin pitää hassua ääntä. Tulostin ottaa muovista sinistä nauhaa ja muokkaa siitä jotain, mikä näyttää neliön malliselta nappulalta. Erikoiskirjastovirkailija Seija Salo-Kiminki on laittanut jotain tulostumaan samalla kun hän vihkii laitteen saloihin.

— Ihmiset ovat tulostelleet näillä kaikenlaista. Joku tarvitsi uuden muovikahvan jääkaappiin, joku kauko-ohjattavaan autoon uuden osan. Kerran isä tuli lapsensa kanssa yhdessä opettelemaan laitteen käyttöä, Salo-Kiminki kertoo.

Kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen kertoo, että tulostimilla on niiden käyttöaikana tulostettu 290 tuntia ja muovinauhaa käytetty 1850 metriä. Käyttöä laitteille on keskimäärin kerran tai pari viikossa. Laitteita hankittiin kolme Googlen yhteisöavustuksella noin vuosi sitten.

Onko mokomista värkeistä mitään hyötyä, kysyy joku. Ei välttämättä, mutta Kupiainen näkee, että kirjaston tehtävänä on myös edistää ihmisten valmiuksia toimia digitaalisessa tietoyhteiskunnassa. Kirjasto haluaa tarjota mahdollisuuden matalalla kynnyksellä kokeilla 3D-tulostusta. Seniorien neuvominen tietotekniikan saloihin on kirjastoissa arkipäivää.

Raimo Eerola

Kirjaston 3D-tulostimella saa tehtyä vaikkapa muovisia avaimenperiä.

Kirjastolla yhä enemmän merkitystä tilana

Kirjastoissa lainausten määrä laskee hiljalleen. Kirjaston merkitys muuttuu. Kupiaisen mukaan kirjastolla on yhä suurempi merkitys tilana: opiskelutilana, kokoontumistilana, tapahtumatilana. Suuntaa tukee vuonna 2017 uudistettu kirjastolaki, jonka mukaan kirjaston tehtävänä on yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen.

— Erilaisten tapahtumien järjestäminen kirjaston tiloissa on lisääntynyt kovasti. Viime vuonna koko Kotkan alueen kirjastoissa pidettiin 510 erilaista tapahtumaa. Se tarkoittaa useampia tapahtumia päivässä, Kupiainen kertoo.

Voiko tulevaisuuden kirjastossa olla vähemmän kirjoja ja enemmän tuoleja?

— Siihen suuntaan ollaan menossa. Ei täällä yhtä radikaalisti kuin Helsingin Oodissa, mutta meilläkin kirjahyllyjen uusimisten myötä kokoelma on pienentynyt.

Kirjastossa kannetaan huolta lukutaidosta

Kun lainattavien kirjojen määrä laskee, tarkoittaako se sitä, että lukeminen vähenee? On selvää, että kirjastossa ollaan huolestuneita niin lasten ja nuorten kuin aikuisten lukutaidosta.

— Milloin viimeksi olet nähnyt aikuisen jossain julkisessa tilassa lukemassa? Annamme lapsille mallia kävelemällä ympäriinsä puhelimet kädessä. Meidän pitää olla edistämässä sitä ajatusta, että kirja kuuluu jokaisen aikuisen käteen, näkee palveluesimies Markku Kesti.

Kesti myöntää, että pelaaminen on kivaa ja koukuttavaa ja siitä saa nopeita palkintoja, mutta lukeminen kehittää aivoja, on ainut tapa oppia uutta. Olenkohan vanhanaikainen, hän sanoo sitten.

Lapsia ja nuoria yritetään houkutella kirjojen pariin tekemällä kouluihin kirjavinkkari-vierailuja. Näissä tapaamisissa kirjoja esitellään ja niistä kerrotaan koululaisille mielenkiintoisella tavalla. Perjantaina kirjastossa lanseerattiin uusi aikuisille suunnattu lukuneuvojapalvelu, jossa kirjaston asiantuntijat antavat yksilöllisesti räätälöityjä lukuvinkkejä asiakkaille. Asiakas voi täyttää kirjastossa tai verkossa lomakkeen, jossa kertoo lukutottumuksistaan ja toiveistaan ja niiden perusteella lukusuosituksia annetaan 10—15 kappaletta.

Lukuneuvojat palvelevat niin himolukijoita kuin vasta-alkajia. Ensin mainitun voi olla vaikeaa löytää uutta luettavaa, jälkimmäinen ei välttämättä tiedä, mistä aloittaa. Kiireisille voidaan suositella ääni- tai e-äänikirjoja, joista varsinkin jälkimmäisten lainausmäärät ovat kasvukäyrällä.

Karhulan kirjastoon kohdistuu säästötoimenpiteitä

Kaupungin suunnittelemat säästötoimenpiteet kohdistuvat myös kirjastolaitokseen. Kupiainen kertoo, että yksi eläkkeelle jäämisen vuoksi avautuva vakanssi jätetään täyttämättä. Säästöt kohdistuvat eniten Karhulan kirjastoon, jossa aukioloaikoja supistetaan.

— Sinne tuleva omatoimikirjasto ei paranna palvelua, mutta se parantaa saavutettavuutta, Kupiainen toteaa.

Myös aineistohankintaan tarkoitettua rahamäärää supistetaan tänä vuonna. Kotkassa on jo ennestään käytetty Kymenlaakson kirjastoista vähiten rahaa aineistohankintoihin, Kupiainen kertoo. Niukentuvat määrärahat vaikuttavat kenties eniten kappalemäärissä, eli suosittuja teoksia ei saada yhtä monta kuin ennen.

Kirjavaraston 50 000 nidettä pääsi takaisin hyllyihin

Kotkan pääkirjaston kirjavaraston remontti valmistui muutama viikko sitten. Varastossa remontoitiin lattia, joka oli ennen muovimaton peittämä. Muovimatto poistettiin ja lattia maalattiin.

— Kellarikerroksiin pääsee aina maaperän kosteutta ja maton liimat reagoivat kosteuteen. Ilman mattoja kosteus pääsee paremmin haihtumaan, Kupiainen kertoo.

Samalla varasto siivottiin huolella. Kupiaisen mukaan kirjaston osalta rupeama on ohi, mutta remontti jatkuu kellarikerroksessa, jossa tiloja on muun muassa viereisellä musiikkiopistolla. Sisäilmaongelmia kirjastossa ei ole ollut, mutta muutamat työntekijät ovat oireilleet kellarissa oleskelun jälkeen.

Kyseessä oli kirjastolle mittava operaatio, sillä varastossa on noin 50 000 kirjaa. Kirjat pakattiin laatikoihin ja siirrettiin toiseen varastoon säilytykseen. Varaston tyhjennys aloitettiin syksyllä ja remontti marraskuussa. Kun kirjat palautettiin varastoon, jokainen kirja pyyhittiin ja imuroitiin yksitellen.

— Karsintaa tehtiin käyttöarvon mukaan. Kirjaston historia on lähes yhtä pitkä kuin kaupungin, mutta meille ei ole merkitystä sillä, onko jokin kirja vaikka ensipainos, Kupiainen kertoo.

Kymenlaakson kirjastot tekevät yhteistyötä, jolla päällekkäistä varastointia vältetään. Kotkassa varastoidaan erityisesti runoja sekä viron ja venäjän kielistä kirjallisuutta.

Keväällä varastossa on tarkoitus pitää avoimet ovet, jotta yleisö pääsee tutustumaan remontoituun kirjavarastoon.