Intensiivinen äitiys ja työelämän paineet vievät monet äidit uupumuksen partaalle – Tehokkuuden ja jatkuvan oppimisen vaatimus on siirtynyt myös äitiyteen

Tutkija Lilli Aini Rokkosen mukaan tarvitaan työelämän muutosta, jotta isät voisivat jäädä pidemmäksi ajaksi kotiin hoitamaan lapsia.

Riikka Hurri

Intensiivinen äitiys ja työelämän paineet vievät monet äidit uupumuksen partaalle – Tehokkuuden ja jatkuvan oppimisen vaatimus on siirtynyt myös äitiyteen

Legopalikoilla ja nuken vaatteilla kuorrutettu lattia. Kasa viikkaamista odottavia vaatteita sohvan laidalla. Pöydällä pino lasten kirjoja ja lukemattomia työpapereita.

Lapsiperheblogissa julkaistulla silottelemattomalla kuvalla voi olla suuri merkitys toiselle samanlaisessa elämänvaiheessa olevalle: arki ei ole kiiltokuvaa.

Se on tärkeää, koska nykyäitiyden ihannekuva korostaa menestyksestä uraa, onnistunutta äitiyttä ja onnellisuutta.

Tutkija Lilli Aini Rokkosen mukaan naisiin kohdistuu ristiriitaisia ja arvolatautuneita odotuksia, joista tulee helposti naisten omia odotuksia itselleen.

– Vanhemmuuden merkitys on kasvanut. Tutkimusten mukaan sosiaalisessa mediassa julkaistu kuva arjesta voi vähentää painetta omilta hartioilta, muillakin voi olla tällaista.

Nykyään yhä useampi työsuhde on määräaikainen ja yhä useampi työllistää itse itsensä. Rokkonen halusi päästä käsiksi työelämän murroksen aiheuttamiin vaikutuksiin äitien elämässä.

Rokkonen haastatteli väitöskirjaansa kolmeatoista alle kouluikäisten lasten äitiä. Haastateltavat olivat yrittäjiä, keikkatyöläisiä, opiskelijoita ja kotiäitejä eli he eivät olleet vakituisessa, kuukausipalkkaisessa työssä.

Äitien puheessa korostuvat tietoinen kasvattaminen, tietoiset valinnat ja arvovalintojen tärkeys. Odotukset äitiydestä ovat kasvaneet suuriksi.

– Nykyäitiys on intensiivistä. Äidit pohtivat jatkuvasti hoiva- ja kasvatusratkaisujaan ja omaa olemistaan äitinä. Äitiyden odotukset ovat osin ristiriitaisia työelämän paineisiin suhteutettuna, Rokkonen sanoo.

Riikka Hurri

Tutkimuksessaan Lilli Aini Rokkonen huomasi, kuinka monella äidillä raja työn ja kodin välillä oli häilyvä. Äidit keinuivat kahden maailman välillä.
Tutkimuksessaan Lilli Aini Rokkonen huomasi, kuinka monella äidillä raja työn ja kodin välillä oli häilyvä. Äidit keinuivat kahden maailman välillä.

Rokkosen haastateltavista osa ei ollut löytänyt työpaikkaa. Joku oli kokeillut työntekoa, mutta työ ei sopinutkaan perhearkeen. Osalle töissä käyminen ei ollut taloudellisesti kannattavaa.

Rokkonen kuvaileekin tutkimiensa äitien arkea työn ja kodin välillä keinumiseksi, kynnyksellä olemiseksi. Monella raja työn ja kodin välillä oli häilyvä ja työelämä vaati itsehallintaa. Äiti saattoi tehdä kotona töitä vauva rinnalla.

– Suomessa korkeasti koulutettujen määräaikaisten työntekijöiden määrä on suuri eurooppalaisittain verrattuna. Työsopimusten ketjuttamisia ja keikkatöitä on koko ajan enenevässä määrin.

Äitejä mietitytti työn mielekkyys ja se, kuinka paljon he halusivat antaa itsestään ja elämästään työlle.

Uupumus nousee tutkimuksessa esiin monta kertaa. Aiemmin töissä uupuneet välttelevät väsymystä tarkemmin ja haluavat suojella lapsiaan liian työnteon ja kiltteyden malleilta.

– Iso osa haastateltavista oli uupunut montakin kertaa. Heille on tärkeää, mitä he tekevät tulevaisuudessa, jotta eivät enää uupuisi. Työ imaisee ihmisistä energian, jos sen antaa tehdä niin.

Naiset eivät ottaneet äitiyttä annettuna roolina, vaan miettivät omaa olemistaan hyvinkin tarkkaan. He pohtivat, kuinka äitiydestä voi tehdä oman näköistä omilla ehdoilla niin, että se sopii sekä itselle että perheelle.

– Se nousi esiin yllättävänä ja positiivisena asiana.

Rokkonen huomasi, ettei äitiyden haastavuus aina liity lasten hoivaan ja kasvatukseen, vaan äitiysidentiteettiin itsessään.

– Äitiys on edelleen ja yhä enenevässä määrin hyvin tiukka lokerikko, johon naisia halutaan kovasti sulloa. Äidit sanovat, että eivät voi muuttua joksikin muuksi, kun heistä tulee äitejä.

Rokkonen huomauttaa, että naiset käyttävät keskimäärin miehiä enemmän aikaa kotitöihin ja lasten hoitoon, vaikka olisivat korkeammin koulutettuja ja saisivat puolisoaan suurempaa palkkaa. Äideillä on tavallaan kaksoistaakka: he tekevät yhden työvuoron töissä ja toisen kotona.

Äitiys on enenevässä määrin hyvin tiukka lokerikko, johon naisia halutaan kovasti sulloa.

– Kun perheeseen tulee lapsi, usein sukupuoliroolit jämähtävät ja äidin harteille kertyy tosi paljon vastuuta, Rokkonen sanoo.

Tärkeänä asiana kodin ja työn yhdistämisessä Rokkonen mainitseekin perheen sisäiset neuvottelut.

– Jos äiti opiskelee ja tekee töitä, voi sopia, että seuraavaksi on puolison vuoro tehdä joku isompi projekti. Vastuuta voi jakaa monella tapaa reilusti.

Jos lasten ja kodin hoitamisen vastuita ei pystytä jakamaan, äitien on vaikea luoda uraa. Usein arjen pyörittämiseen tarvitaan myös isovanhempia, ystäviä ja joustavaa varhaiskasvatusta.

Äidit joustavat omasta ajastaan ja omista urasuunnitelmistaan, jos varhaiskasvatus ei pysty vastaamaan perheiden tarpeisiin epätyypillisten työaikojen ja -paikkojen vuoksi.

Riikka Hurri

Lilli Aini Rokkonen muistuttaa, ettei varhaiskasvatus aina tunnista nykytyön muotoja. Kaikki eivät tee töitä arkisin kahdeksasta neljään.
Lilli Aini Rokkonen muistuttaa, ettei varhaiskasvatus aina tunnista nykytyön muotoja. Kaikki eivät tee töitä arkisin kahdeksasta neljään.

Sukupuoliroolien merkitys nähdään Rokkosen mukaan helposti luonnollisena.

– Ajatellaan, että naisilla nyt vaan on se hoivavietti ja taito järjestellä asioita. 97 prosenttia kotihoidon tuelle jäävistä on naisia. Kun yhä useampi isä jäisi kotiin, asia nähtäisiin luontaisena tai ylipäänsä mahdollisena. Se ei ole mitenkään biologiaan koodattua, että äitien pitäisi hoitaa tietyt asiat.

Rokkonen lisää, että äitiysideologiaa on vaikea haastaa, koska naisen tultua äidiksi hän on äiti heti, eikä tätä roolia voi laittaa tauolle tai perua.

– Kun äitiys nähdään edelleen mystisenä ja luonnollisena, sen taakse on vaikeaa nähdä ja tutkia sitä tieteellisesti.

Rokkonen kyseenalaistaa puheen uudesta isyydestä, jossa isien rooli olisi muuttunut ja vanhemmuus olisi tasa-arvoista.

– Moni äiti jää hoitamaan lasta kotiin siksi, että isä tienaa huomattavasti enemmän. Näissä asioissa ei aina välttämättä ole valinnan mahdollisuutta.

Rokkonen uskoo, että tasa-arvoon perheissä voi vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla, kuten perhevapaiden jakamisella ja äitien taloudellisella kannustamisella työmarkkinoille.

– Asia ei ratkea vain sillä, että isälle määrätään tietty osa vapaista. Vaatii laajempaa työelämän muutosta, että äidit voisivat palata työelämään ja isät jäädä pidemmäksi ajaksi kotiin.

Rokkonen muistuttaa perheiden monimuotoisuudesta. Tutkimuksessakin oli mukana ydinperheen äitien lisäksi uusperheen ja yksinhuoltajaperheen äitejä.

Äidit myös haluavat perhevapailla varmistaa tulevaa, kuten opiskella.

– Olen aiemmin todennut tutkimuksessa, kuinka äitiysloma ja äidiksi tuleminen ovat monelle hengähdyspaikka, sillä naiset kaipaavat taukoa kaikista heihin kohdistuvista paineista. Tutkimukseni mukaan tämä ei kuitenkaan ollut aina mikään hengähdyspaikka. Monia painoi epävarmuus tulevasta.

Tehokkuuden ja jatkuvan oppimisen vaatimus näyttää siirtyneen myös äitiyteen. Rokkonen huomasi, että haastateltaville jokainen lapsi erityisine haasteineen on mahdollisuus kehittyä paremmaksi ihmiseksi ja äidiksi.

Rokkosen tapaamat äidit peilaavat asioita edellisten sukupolvien tapaan tehdä ja etsivät samalla uudenlaista äitiyttä. Naiset tiedostavat oman lapsuutensa sekä omat kipupisteensä ja haluavat joissakin asioissa katkaista sukupolvien ketjun.

– Äidit puhuvat siitä, kuinka haluavat kasvattaa rohkeita tyttöjä, joilla on hyvä itsetunto. Naiset ovat sitä mieltä, ettei nykymaailmassa pääse mihinkään kiltteydellä tai seinäruusumaisella käytöksellä.

Yksin pärjääminen ja voimakkuus ovat suomalaisille naisille tyypillinen tapa kertoa työstä ja äitiydestä. Rokkonen toivoo, että vastuun jakamisesta pystyttäisiin neuvottelemaan yhä enemmän.

– Kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua työelämään ja tehdä arvomaailman mukaista ja houkuttelevaa työtä.

Riikka Hurri

Äitiys on puheenaiheena herkkä. Lisäksi äitiys nähdään Lilli Aini Rokkosen mukaan edelleen mystisenä ja luonnollisena. Siksi sitä on haastavaa tutkia tieteellisesti.
Äitiys on puheenaiheena herkkä. Lisäksi äitiys nähdään Lilli Aini Rokkosen mukaan edelleen mystisenä ja luonnollisena. Siksi sitä on haastavaa tutkia tieteellisesti.

Väitöskirja

Kuinka yhdistää äitiys ja työt?

Lilli Aini Rokkonen, 38, työskentelee Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa tutkijana ja koordinaattorina.

Väitöskirjassaan "Prekaari äitiys. Kertomuksia palkkatyön reunamilta" Rokkonen tutki työn ja äitiyden yhteen nivoutumista.

Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa äidit pohtivat muun muassa millaista työtä voivat tehdä, kauanko voivat olla erossa perheestään ja miten osaavat välttää loppuunpalamisen.

Uusimmat uutiset