Lintujen syysmuutto tuo Etelä-Kymenlaaksoon pohjoisia lintulajeja — Jalohaikarat ja punajalkahaukat ovat syksyn näkyvimpiä lintuilmiöitä

Syysmuuton aikana lintujen tunnistaminen on vaikeampaa kuin keväällä, koska linnut ovat luopuneet kevään juhla-asuistaan eivätkä ne laula.

Raimo Eerola

Vaikka jalohaikara on väriltään loistavan valkoinen, sen löytyminen ei ole aina niin helppoa, sillä se osaa kadota korkean ruovikon sisälle kalastamaan. Arkistokuva.
Vaikka jalohaikara on väriltään loistavan valkoinen, sen löytyminen ei ole aina niin helppoa, sillä se osaa kadota korkean ruovikon sisälle kalastamaan. Arkistokuva.

Lintujen syysmuutto on näyttävimmillään seuraavat neljä viikkoa.

— Paraikaa muutto on runsainta haarapääskyllä ja västäräkillä. Seuraavien parin viikon aikana lähtevät hiirihaukat, kurjet, sepelkyyhkyt, peipot ja monet muut pikkulinnut, kertoo kotkalainen lintuasiantuntija Mikko Pöyhönen.

Pelloilla voi nyt nähdä satojen kurkien parvia. Ne ovat kerääntyneet odottamaan muuton alkamista.

— Poismuutto alkaa heti, kun sää kylmenee ja samalla tuuli kääntyy pohjoisen puolelle. Kurkien tilalle pelloille asettuvat pian arktiset hanhet, joita viime vuosina on Kymenlaakson pelloilla on lepäillyt satojatuhansia, monen kiikaroijan iloksi ja maanviljelijöiden harmiksi.

Syyskuun loppupuolella on hyvä mahdollisuus nähdä sellaisia pohjoisia lajeja, joita Etelä-Kymenlaaksossa ei keväällä juuri tavata.

— Sellaisia lajeja ovat muun muassa pikkusirri, lapinkirvinen, sinirinta, pohjansirkku ja lapinsirkku,

Jorma Tenovuo

Punajalkahaukka ei pesi Suomessa, mutta tänä syksynä niitä on niistä on tehty runsaasti havaintoja Kaakkois-Suomessa. Arkistokuva.
Punajalkahaukka ei pesi Suomessa, mutta tänä syksynä niitä on niistä on tehty runsaasti havaintoja Kaakkois-Suomessa. Arkistokuva.

Jalohaikarat tulivat joukolla Etelä-Kymenlaaksoon

Pöyhönen kertoo, että syksyn toistaiseksi näkyvin ilmiö on ollut jalohaikaroiden liikkuminen Kymenlaakson rannikkoalueella.

— Niiden kokonaismäärää ei tiedetä, koska linnut ovat hajaantuneet pitkin rannikon ruovikkolahtia. Joka tapauksessa niitä on kymmeniä, ellei satakunta. Elokuun alussa suurimmassa parvessa oli jopa 45 yksilöä, joka nähtiin merellä Kotkan Vahakarin kohdilla ja hetken päästä laskeutuneina Haminan Hevossaaren lähettyville. Se on selvästi suurin määrä mitä koskaan Suomessa on nähty, eikä muissa Pohjoismaissakaan ole kuin kerran tavattu kerran suurempi joukko.

Jalohaikara on miltei kurjen kokoinen valkoinen lintu.

— Silti sen löytyminen ei ole aina niin helppoa, sillä se osaa kadota korkean ruovikon sisälle kalastamaan. Ehkä parhaat mahdollisuudet lajin näkemiseen on Haminan Lupinlahden lintutornista, vinkkaa Pöyhönen.

Toinen ilmiö on ollut punajalkahaukan saapuminen alueelle puolentoista viikon aikana.

— Pieni ja kaunis jalohaukka ei pesi Suomessa, joten se saa tänne ilmestyessään aina huomiota. Niitä on nähty jo noin 80 yksilöä. Tavallisena vuotena havaintoja on vain muutamia, merkittävästä liikehdinnästä on siis kyse. Linnut ovat lähtöisin eteläiseltä Venäjältä ja Ukrainasta, jotka ilmavirtausten mukana ovat tänä syksynä ajautuneet liiaksi pohjoiseen.

All over press

Paraikaa muutto on runsainta haarapääskyllä ja västäräkillä. Arkistokuva.
Paraikaa muutto on runsainta haarapääskyllä ja västäräkillä. Arkistokuva.

Talvi on hyvää aikaa aloittaa lintuharrastus

Lintulajien tunnistaminen syysmuuton aikaan on vaikeampaa kuin keväällä, koska linnut ovat luopuneet kevään juhla-asuistaan eivätkä ne laula.

— Muutenkin pikkulinnut piilottelevat rehevissä pusikoissa ja ruohikoissa, ja monilla lajeilla on samanlaisia rätiseviä, naksuttavia tai huittailevia kutsu- tai varoitusääniä. Siinä menee usein sormi suuhun kokeneellakin lintuharrastajalla, ja välillä hermotkin, kun lintua ei saa kasvillisuudesta näkyville.

Pöyhönen toteaakin, että aloittelevalle lintuharrastajalle talvi ja alkukevät ovatkin paljon helpompaa aikaa opetella lintujen määrittämistä.

— Talvella lintulaudalta voi löytyä jopa 30 eri lajia. Tuleva talvi onkin mielenkiintoinen, koska pihlajat ovat täynnä marjoja. Marjat tuovat puihin tilhiä, mutta myös esimerkiksi pohjoisen lintuja taviokuurnia, Suomen papukaijoja, jotka ovat melko kesyjä lintuja.

Uusimmat uutiset