Lukijalta: Aktiivimalli työllistää eniten byrokratiaa

Kun me suomalaiset koemme epäoikeudenmukaisuutta, emme jää toimettomiksi. Tämä nähtiin syksyllä 2015 pakkolakeja vastustavana kansanliikkeenä ja nyt jälleen oikeudentuntoamme koetellaan. Tästä kertoo aktiivimallin perumiseksi laaditun kansalaisaloitteen saavuttamat yli 140 000 allekirjoitusta sekä 10 000 osallistujaa viime perjantain mielenilmauksessa.

Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta ja ”kyykytyksestä” on aiheellinen, sillä ihmisten toimeentuloa uhkaa leikkaus myös silloin, kun syystä tai toisesta työnhaku ei ole onnistunut. Sadat työhakemukset tai esimerkiksi terveydelliset syyt eivät estä toimeentulon leikkautumista. Väite siitä, että lyhytaikaisia muutaman tunnin työpaikkoja löytyy, jos niitä vain etsii, on tyrmätty myös yrittäjien puolelta.

On kuulunut väitteitä, että kukaan ei puuttunut aktiivimalliin ennalta vaan vasta jälkikäteen. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä mallin epäoikeudenmukaisuuteen puuttui valmisteluvaiheessa jo SAK, käsittelyn aikana SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ryhmä ja joulukuussa koko oppositio. Samoin keinoja työllisyyden parantamiseksi ilman rankaisua on esitetty koko kauden ajan.
 
Aktiivimallin suurimmat työllisyysvaikutukset näyttää kohdistuvan byrokratian lisääntymiseen. Kela palkkaa mallin aiheuttaman lisätyön vuoksi 100 uutta henkilöä. TE-keskusten avuksi on luvassa myös miljoonia, mutta tässä kohtaa mukaan otetaan ennen kaikkea yksityisiä työnvälitystoimistoja. Säästöjä ei ole tulossa, sillä laskelmien mukaan toimeentulotuen ja asumistuen tarve kasvaa, kun työttömyysetuuksia leikataan.

On myös jo pitkään kuulunut kaikuja siitä, miten ay-liike ei välitä työttömistä vaan puolustaa vain työsuhteissa olevia. Solidaarisuus on kuitenkin keskeinen arvo ay-liikkeelle ja nyt jos koskaan se näkyy käytännössä. Nyt tosin siinäkin nähdään jotain väärää. Työttömän asia ei muka kuuluisikaan ay-liikkeelle.

Kiky-sopimusta solmittaessa luvattiin, ettei uusia leikkauksia työttömyysturvaan tehdä. Ennen Suomessa on totuttu siihen, että se mikä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken sovitaan, se myös pitää.

Aktiivimallin aiheuttama vastustus ja ihmisten oikeudenmukaisuuden tunteeseen tullut kolahdus huipentuivat perjantain mielenosoitukseen ja useita aloja koskevaan lakkoon. Koska Suomessa yleensä lakkoillaan vähemmän kuin monessa muussa Pohjoismaassa tai Euroopan maassa, on tämä merkki siitä, että nyt on tehty laki, jota kansalaiset eivät katso suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvan.

Sirpa Paatero, kansanedustaja (sd.), Kotka