Pyydykset pysyneet poissa kalaväyliltä

Sari Tauru

Kalastusmestarit Petri Savola (vas.) ja Vesa Vanninen valmistautuvat tarkastamaan Matti Mikkolalta ja Vilho Jeskaselta kalastusoikeuden. Asia oli molempien osalta kunnossa.

Haminan merialueen jokisuissa kalastavat ovat maksaneet kalastuksenhoitomaksut tunnollisesti. Näin ainakin osoitti tiistainen ELY-keskuksen Rannikko-Suomen kalapalvelujen tarkastajien tekemä isku. Yhtään luvatonta viehekalastajaa ei löytynyt Summanjoen ja Vehkajoen jokisuistoilla suoritetussa tarkastuksessa. Viehekalastajien lisäksi kohdennettiin valvontaa pyydyksiin, joista vain muutamaan kalastusmestari Vesa Vanninen joutui kiinnittämään keltaisen huomautuslipukkeen.

— Tässäkin pyydyksessä on muovilapusta vain liuennut tai aurinko polttanut yhteystiedot, joten muuten asiallisesti merkittyyn pyydykseen laitetaan huomautus, jotta kalastaja ymmärtää korjata asian, Vanninen toteaa.

Kalastajalle jää aina tieto siitä, että tarkastaja on vieraillut pyydyksellä, oli huomautettavaa tai ei.

— Meillä on käytössä tavallaan liikennevalot eli kolme erilaista tarkastuslipuketta. Keltainen merkitsee, että meillä on jotain huomautettavaa ja vihreä viestii kalastajalle, että olemme käyneet pyydyksellä ja kaikki on hyvin. Punainen lappu jää pyydysmerkin ja ankkurin kanssa paikalle, kun itse pyydys on jouduttu poistamaan. Silloin kyseessä on yleensä räikeästi kalaväylälle tai verkkokalastuskieltoalueelle laskettu pyydys.

Viime vuonna voimaan tullut uusi kalastuslaki toi uusia verkkokalastuskieltoalueita vaelluskalavesistöjen edustalle merialueella. Kyseisillä alueille ei verkkoja saa laskea 15.8. — 31.10. välisenä aikana lainkaan.

— Verkkokalastuskiellolla pyritään turvaamaan, että vaelluskalat pääsevät nousemaan kyseisiin jokiin eikä niitä pyydystetä jokisuistoissa pois. Itse joissa samanlainen kielto on voimassa syyskuun alusta lokakuun loppuun saakka eli saman ajan kuin lohi, rasvaeväleikattu taimen ja siika ovat niissä rauhoitettuja. Rasvaevällinen taimenhan on kokonaan rauhoitettu Suomenlahdella.

Vaelluskaloja pyrittiin suojelemaan jo ennen kalastuslain uudistustakin, sillä kalaväylien lisäksi laissa oli silloin ja on edelleen kielto isorysäpyynnin harjoittamiselle kolmea kilometriä lähempää vaelluskalojen käyttämää jokisuuta. Vannisen mukaan ammattikalastajille voidaan kuitenkin painavasta syystä myöntää pyynnille poikkeuslupa. Näin on hänen mukaansa menetelty esimerkiksi Kymijoen Korkeakosken haaran edustalla.

— Vaikka rysäpyyntiä usein kritisoidaan, rysä on kuitenkin siinä mielessä hyvä pyydys, että kala voidaan vapauttaa siitä yleensä hyvässä kunnossa. Poikkeusluvan saanut kalastaja laskee kutemaan pyrkivät kalat takaisin. Verkoista kalaa ei useinkaan pysty vapauttamaan hyvässä kunnossa.

Tiistaisen valvonnan kriittisimmäksi paikaksi Vanninen ennakoi Haminanlahtea, jonka kautta vaelluskalat suuntaavat Vehkajoelle.

— Kokemuksen perusteella Haminanlahti on ollut hankalin. Luulen, että yksi syy on, että siellä on vähemmän valvontaa, mutta paljon kalastajia. Kymijoen edustalla kalastajien lisäksi on myös enemmän valvontaa.

Tällä kertaa Vannisen arvio meni harhaan, sillä tarkastetut pari rysää olivat asiallisesti merkittyjä ja poissa kalaväylältä. Kalastuksenhoitomaksun olivat maksaneet kaikki vajaat kymmenkunta tavattua viehemiestä.

Antti-Jussi Larvio

Antti-Jussi Larvio

Uusimmat uutiset