Kirkolta kirkolle vaellus pyyhki ahdistuksen mielestä

Minna Raita

Kirkolta kirkolle vaeltajien ensimmäinen pysäkki oli Langinkosken kirkolla.

Pitkäperjantain jumalanpalvelukseen Kotkan kirkkoon saapui kourallinen ihmisiä tuulipuvussa. Jumalanpalveluksen jälkeen lähdettiin kirkolta kirkolle -vaellukselle, joka kulkee Langinkosken kirkon kautta Kymin kirkolle.

Vaikka pitkäperjantain teemaan kuuluvat kärsimys, kuolema ja kipu, vie reipas kävely kirpeässä kevätsäässä ahdistuksen mennessään.

— Kirkkovuosi on minulle tärkeä ja pääsiäisen pohjalla käyminen kuuluu siihen. Suru ja kärsimys on tärkeää kohdata, vaellukselle osallistunut Aila Muurinen toteaa.

Eläkkeellä jäänyt pappi Matti Virmakoski on tottunut vaeltaja. Hän on osallistunut pitkille, yöpymistä vaativille matkoillekin.

— Vaeltaminen on ikivanha keksintö. Jeesuksen luo vaellettiin jo hänen syntyessään. Uudessa testamentissa liikutaan jatkuvasti paikasta toiseen, Virmakoski selittää.

Birgit Tähtisen on vaikeaa kävellä hitaasti. Hän on harjaantunut sauvakävelijä.

— Kävin eilen kiirastorstain kirkossa ja sain yhtäkkiä sellaisen oivalluksen, että lopetan pahan puhumisen ja toisten ihmisten panettelun kokonaan. Ajattele, jos kaikki tekisivät niin?

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.