Pyhtääläisen Patrik Brinkaksen kaura on vielä pellossa

Pyhtääläinen Patrik Brinkas odottelee kaurapeltojensa osalta vielä laatuanalyysiä ja poutasäitä saadakseen viljan puitua.
Pyhtääläinen Patrik Brinkas odottelee kaurapeltojensa osalta vielä laatuanalyysiä ja poutasäitä saadakseen viljan puitua.

Viime aikojen sateet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia maanviljelijöille. Viljoja on jouduttu puimaan tavanomaista kosteampana, sillä aikaa kuivumisen odotteluun ei ole.

Syysviljojen puinnit on saatu loppuun useimmilla alueilla, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen kesken.

Lakoontuneissa kasvustoissa on näkynyt tähkäidäntää. Kuluneena kasvukautena parhaiten menestyivät nurmet ja aikaisin kylvetyt aikaiset lajikkeet.

Rukiin puinnit on saatu päätökseen useimmilla alueilla kuten myös syysvehnän. Syysvehnästä arvioidaan jäävän puimatta vain muutamia prosentteja.

Kevätviljoista pisimmällä ovat ohran puinnit. Rannikkoalueilla ohrista on puitu noin 95 prosenttia.

Ohrasato arvioidaan määrältään hyväksi. Puidun ohrasadon laatu vaihtelee kuitenkin suuresti alueittain. Kymenlaaksossa ohrasato arvioidaan laadultaan hyväksi.

Pyhtääläinen maanviljelijä Patrik Brinkas on saanut noin kaksi kolmasosaa viljoistaan puitua. – Vain pieni osa tiloista on saanut kaiken ylös, sanoo Brinkas

Siltakylässä Brinkaksen maatilalla viljellään vehnää leipäviljaksi, kauraa, mallasohraa ja entsyymiohraa sekä öljykasveja.

– Kaura on vielä kokonaan korjaamatta, eikä sitä puidakaan ennen kuin saamme laatuanalyysin, kertoo Brinkas.

Kaurassa on Brinkaksen mukaan ollut lakoisuutta, mutta vehnässä lako-ongelmaa ei ole ollut.

– Satonäkymät ovat määrällisesti hyvät, mutta mitään laatutavaraa ei siiloihin ole saatu. Laatutappiot ovat olleet isot, sanoo Brinkas.

Vilja on jouduttu myös Pyhtäällä nostamaan märkänä ylös ja se on aiheuttanut Brinkaksen mukaan suuret kuivatuskustannukset. – Myös kuivatusajat ovat pitkät.

Pyhtäällä sateinen kesä ja syksy on aiheuttanut Brinkaksen mukaan eniten vahinkoa pelloille.

– Koneet uppoavat peltoon ja se tekee tuhoa. Olemme yrittäneet viimeiseen asti välttää kaikkea turhaa ajoa pelloilla, kertoo Brinkas.

– Vettä ei kyllä tarvitsisi tulla enää yhtään, jotta viimeiset viljat saataisiin pelloilta, sanoo Brinkas. – Vielä toistaiseksi ollaan pinnalla pysytty.

Lämpimiä poutasäitä toivottaisiin ainakin pariksi viikoksi, jotta sadonkorjuutyöt saataisiin tehdyiksi. – Toivon mukaan lokakuun alkupuolella saamme viljan kokonaan sisään, sanoo Brinkas.

Miehikkälässä tilanne Aleksi Kivelän tilalla on valoisampi. – Meillä on lypsykarjatila, joten viljaa ei paljoa ollutkaan. Kylän ukot pelastivat tilanteen ja tekivät talkoilla vauhdilla viljat ylös, kertoo Kivelä.

Kivelän mielestä tällaisina syksyinä kylän yhteisöllisyys korostuu kaveria autellessa.

Kivelä uskoo tilanteen olevan pahimmillaan isoilla viljatiloilla. – Suuret tilat ovat varmasti suurissa ongelmissa. Vilja joudutaan ottamaan märkänä ylös ja se lisää kustannuksia.

Tuuliset yöt olivat Kivelän tilalla viljan pelastus. – Päivittäinen nostoaika piteni, kun viljaan ei tullut kastetta. Uupumuksen äärirajoilla viljaa on kuitenkin puitu.

Miehikkälässä on Kivelän mukaan saatu vilja ylös useimmilla tiloilla. – Arvioisin, että noin 90-prosenttisesti vilja on sisässä. Enää viljaa ei kuivana saisi millään lailla ylös.

|TIMO SUURNÄKKI

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.