Jumalniemessä ei purematta niellä ”Suomen ankein kauppakeskus” -luonnehdintaa — Alueen vetovoimaa ollaan lisäämässä yhteistyöllä

Raimo Eerola

Jumalniemen kauppakeskuksen ulkopuolella ei ole perinteisiä jouluvaloja. Kiinteistön julkisivussa on säädettävä valaistus.

Kymen Sanomien lukijoiden joukosta löytyy ainakin yksi, joka kaipaisi Jumalniemen alueelle lisää joulutunnelmaa. Lehtemme tekstaripalstalla julkaistiin tiistaina tämänsisältöinen tekstari:

Suomen ankein kauppakeskus löytyy varmasti Jumalniemestä. Ei minkäänlaisia jouluvaloja tai koristeita. Ei edes joulukuusta.

Moderni jouluvalaistus julkisivussa

Jumalniemen alueella on monta suurta kauppakiinteistöä ja niissä monen konsernin kauppoja. Tekstarista ei suoraan käy ilmi, tarkoittaako sen lähettäjä Jumalniemeä kokonaisuutena vai jotain yksittäistä kiinteistöä.

Heti alueelle tultaessa vasemmalle jää Jumalniemen kauppakeskus. Sen tiloissa on kymmenkunta liikettä, kiinteistön omistaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Varma.

Kauppakeskuksen markkinoinnista ja promopaikkavuokrauksesta vastaava Leila Jaskanen ei ihan purematta niele ”Suomen ankein kauppakeskus” -määritelmää.

— Tekstarin laittaja on ilmeisesti huristanut kovaa vauhtia ohi, eikä pysähtynyt lainkaan katsomaan. On totta, että pihalla ei ole joulukuusta, mutta kauppakeskuksen sisällä niitä on jopa kolme. Lisäksi on viisi joulumäntyä. Palloja puissa on ainakin 300, kertoo Jaskanen.

Jaskanen myöntää, ettei kauppakeskuksen ulkopuolella ole myöskään perinteisiä jouluvaloja. Ratkaisuun on selitys.

— Kiinteistöhän on kokenut remontin. Siinä on nyt todella hieno ja moderni julkisivu, ja siinä säädettävä valaistus. Itsenäisyyspäivänä julkisivu oli valaistu sinivalkoiseksi. Nyt jouluna valot ovat punavihreät. Se on oikea taideteos ja olemme siitä oikein ylpeitä.

Kyse on myös ekologisuudesta

Takavuosina Jumalniementien varteen viritettiin joulun tienoolla jouluvalot. Leila Jaskasen mukaan kyseisten valojen tekniikka on kuitenkin jo vanhentunut.

— Kyse on myös ekologisuudesta. Valot pitäisi uusia energiaa säästäviin led-valoihin. Yhden kaupan tai kauppiaan kustannettavaksi se olisi aika iso juttu, mutta ehkä ratkaisu löytyy kauppiasyhteistyöstä, jota Kotkan Kauppatie on tänä syksynä kovasti viritellyt, sanoo Jaskanen.

Jaskasen mukaan Jumalniemen alue on viime vuosina kokenut monenlaisia uudistuksia. Liittymät moottoritieltä on saatu kuntoon, ja esimerkiksi Jumalniemen kauppakeskus ja tien vastakkaisella puolella oleva Citymarket on remontoitu.

— Alueella on hyviä yrittäjiä ja liikkeitä ja hyvää palvelua. Totta kai olisi hieno asia, jos Jumalniemeä saataisiin yhteisvoimin näyttämään paremmalta vähän kauempaakin.

Raimo Eerola

Kotkan kaupunginpuutarhurin Heikki Laaksosen mukaan Jumalniemen yleisilme on 1980-luvulta. Alueen viihtyisyyden parantaminen on sikäläisten toimijoiden vastuulla.

Kauppiasyhteistyötä herätellään henkiin

Samoilla linjoilla on Kotkan Kauppatien toiminnanjohtaja Samuli Kansa.

— Kauppiasyhteistö oli aikoinaan ihan liekeissä, kun Anttilan päällikkö piti siitä huolen. Nyt yritämme viritellä sitä uudestaan parempaan vauhtiin.

Kauppatie onkin kutsunut Jumalniemen alueen kauppiaita ja myymäläpäällikköjä jo pariin palaveriin. Jatkoa on luvassa ensi vuoden puolella.

— Tavoitteena on saada synergiaetuja alueen markkinointiin sekä lisätä toiminnallisuutta ja tapahtumia.

Jouluvalojen suhteen Samuli Kansa sanoo olevansa kutakuinkin samoilla linjoilla kuin tekstarin lähettäjä.

— Toivoisin, että uskallettaisiin heittäytyä. Pimeän talven aikana valoa ei ole ikinä liikaa. Sama arvostelu koskee tosin montaa muutakin kolkkaa kuin Jumalniemeä.

Mainokset puita tärkeämpiä?

Kotkassa puistotoimen perinteiset valohimmelit ovat monelle asukkaalle tärkeä joulun tulon merkki ja talvikauden piristäjä. Kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen mukaan puistotoimen himmeleitä ei ole Jumalniemeen luvassa.

— Alueen viihtyisyyden parantaminen on sikäläisten toimijoiden vastuulla.

Kauppakeskusalueiden ympäristöissä olisi Laaksosen mielestä parantamisen varaa muuallakin kuin Jumalniemessä.

— Yritysympäristöpuoli on valitettavasti lapsenkengissä verrattuna vaikkapa Keski-Eurooppaan. Todennäköisesti kyse on siitä, että halutaan tehdä kunnossapidosta mahdollisimman helppoa.

Jumalniemenkin yleisilmeen Laaksonen näkisi mieluusti kohentuvan.

— Yleisilme on 1980-luvulta, eikä siellä ole paljon muita istutuksia kuin kaupungin alueilleen laittamat. Ja taannoinkin, kun siellä tehtiin remonttia, meiltä kysyttiin, voidaanko kuuset kaataa pois, jotta mainokset näkyisivät paremmin, sanoo Laaksonen.

Leila Jaskasen mukaan kuusiasiassa on ilmeisesti tapahtunut jokin väärinkäsitys.

— Ei meillä missään nimessä ole ollut tarkoitus kaataa kaikkia kuusia. Ne kasvavat varsin tiheässä ja kysyimme, kuka ne omistaa, jos niitä vaikka tarvitsee harventaa. Mutta kuusille ei siis remontissa tehty yhtään mitään. Ne kasvavat yhtä upeina ja pitkinä kuin ennenkin, sanoo Jaskanen.