Tammisotilaat tähyävät merelle, jossa sotalaivoja upposi Ruotsinsalmen taistelussa – Katariinan meripuiston uuden teoksen materiaalit on nostettu meren pohjasta

Tammisotilaat suunnitellut Heikki Laaksonen toteaa, että somessa teosta kommentoineet ihmiset voivat nähdä sotilaissa mitä haluavat.

Kimmo Seppälä

Katariinan meripuistossa seisoo nyt 28 tammisotilasta tähyilemässä vanhalle taistelupaikalle.
Katariinan meripuistossa seisoo nyt 28 tammisotilasta tähyilemässä vanhalle taistelupaikalle.

Joukko juhlallisina rannassa seisovia kypäräpäisiä tammipatsaita on kiinnittänyt monien Katariinan meripuistossa liikkuneiden huomion.

– Ihmiset ovat kyselleet patsaita pystyttäneiltä työntekijöiltämme, mitä ne ovat. Joku valitti, että ne peittävät liian suuren osan merinäköalasta, kertoo Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen ja jatkaa:

– Kun heille on kerrottu, että ne ovat merelle katselevia sotilaita, ovat ihmiset ymmärtäneet idean. Sotilaat tähyävät suuntaan, johon sotalaivoja aikanaan upotettiin Ruotsinsalmen taistelussa.

Tammisotilaat-tilateos on samalla yhteinen kunnianosoitus taisteluissa menehtyneille venäläisille sekä ruotsalaisille.

– Infotaulussa on tekstin lisäksi pari piirrosta uponneista aluksista.

Massiivitammea meren pohjasta

Sotilaat on tehty vuosina 1789-90 upotettujen sotalaivojen rakennusmateriaalista, massiivitammesta.

– Kokonaisuus on ainutlaatuinen eikä sitä voi kukaan matkia. materiaali on peräisin suoraan historiasta, kyseiset massiivitammet ovat olleet kasvussa jo keskiajalla, kuvailee teoksen suunnitellut Laaksonen.

Tammisotilaat on sijoitettu kahdelle kumpareelle. Kumpareista toinen symboloi Ruotsia ja toinen Venäjää.

– Kumpareilla on norjalaista, oliivinväristä hiekkaa, jota saimme toimintansa lopettaneelta betonitehtaalta Mussalosta. Vihertävä hiekka on kuin meri.

Kimmo Seppälä

Ruotsalaisilla ja venäläisillä sotilailla on omat kukkulansa.
Ruotsalaisilla ja venäläisillä sotilailla on omat kukkulansa.

28 erilaista tammisotilasta

Materiaalin sotilaisiin Laaksonen sai Kymenlaakson museosta.

– Massiivitammea on nostettu merestä eri yhteyksissä. Nykyisin toiminta on luvanvaraista. Museotoimenjohtaja Kirsi Niku totesi, että museolla materiaalia on niin paljon, että keksisimmekö tavan, jolla sen voisi tuoda arvokkaasti esille.

Syntyi ajatus sotilaista. Kotkan kaupungin puistotoimen kirvesmies Ari Leppänen ja etumies Jukka Auervuolle tekivät sotilaita kahtena talvena.

– Rannassa on nyt 28 erilaista tammisotilasta. Niistä jokainen on erilainen niin kuin ihmisetkin ovat. Siellä on laihoja, lihavia ja koukkuselkäisempiäkin sotilaita.

Laaksonen arvelee, että Ruotsin kumpareelle tulee vielä myöhemmin muutama sotilas lisää.

– Se kumpare jäi vielä vähän harvaksi. Ihan kuin sotilailla olisi koronavälit, miettii Laaksonen.

Kypärät suojaavat sateelta

Laaksonen toteaa, että sotilaiden pysty muoto oli mielenkiintoinen muun muassa niiden säilymisen kannalta.

– Sotilaat saivat päihinsä sinkki- tai kuparikypärät, jotka suojelevat niitä ylhäältä päin tulevalta kosteudelta. Sotilaat seisovat terästappien päällä ja niitä huolletaan kevyellä tervauksella, kuten vanhoja aluksiakin.

Sosiaalisessa mediassa esitetyissä kommenteissa sotilaissa on nähty eroottisiakin muotoja.

– Mistä puute, sitä näkee. Ihmiset saavat nähdä niissä mitä haluavat, toteaa Laaksonen naurahtaen.

Teokselle tuli hintaa muutama satanen per sotilas.

– Materiaaleista suurimman osan saimme ilmaiseksi museolta.

Kimmo Seppälä

Sinkki- ja kuparikypärät suojaavat tammisotilaita sateelta.
Sinkki- ja kuparikypärät suojaavat tammisotilaita sateelta.

Suurnäyttelyn avaaminen siirtyi kesäkuulle

Heinäkuussa on kulunut 230 vuotta Ruotsinsalmen meritaisteluiden toisesta, ruotsille voitokkaasta taistelusta

Tänään Merikeskus Vellamossa piti avautua museon historian suurin näyttely, Kohtalona Ruotsinsalmi, mutta koronatilanteen vuoksi näyttelyn avaaminen on siirtynyt kesäkuun yhdeksänteen päivään.