Nyt vapautetaan Vaalimaanjoen Savankoski — Louhinnat ja räjäytykset saadaan tämän päivän aikana valmiiksi

WWF:n vetämässä Vauhtia vaellukseen -hankkeessa poistetaan turhia patoja, jotka estävät vaelluskalojen vapaan liikkumisen ja lisääntymisen.

WWF/Manu Vihtonen

Vaalimaanjoen Savankosken kunnostaminen aloitettiin eilen maanantaina. Valmista pitäisi tulla tämän päivän aikana.
Vaalimaanjoen Savankosken kunnostaminen aloitettiin eilen maanantaina. Valmista pitäisi tulla tämän päivän aikana.

Vaalimaanjoen Savankoskessa on pian vaelluskaloille väylä. ”Pian” tarkoittaa oikeastaan jo tänään.

Savankosken yläosassa on vedenkorkeutta säätelevä matala pato. Sen alapuolella kalliopohjaisessa koskialueessa on korkea pohjakynnys, joka etenkin vähäisen virtauksen aikaan estää kalojen nousun ylävirtaan.

— Louhimme kallioon uraa, jotta kalat pääsevät nousemaan pienelläkin vedellä. Lisäksi on soraistusta ja muutakin kunnostusta. Työt alkoivat maanantaina ja keskiviikkona on valmis, kertoo vesistösuunnittelija Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Savankosken vapauttaminen on osa WWF:n vetämää Vauhtia vaellukseen -hanketta. WWF:n mukaan Suomen virtavesissä on ainakin satoja käytöstä poistettujen patojen raunioita. Hanke keskittyy näiden esteiden poistamiseen.

— Patojen vuoksi vaelluskalat eivät pääse nousemaan lisääntymisalueilleen, jolloin niiden luontainen elinkierto katkeaa. Lisäksi patojen yläpuolella saattaa olla eristyksiin jääneitä populaatioita, sanoo WWF:n johtava sisävesiasiantuntija Elin Erkkilä.

Kun padot poistetaan, uusille alueille vaeltavat kalat tuovat Erkkilän mukaan kaivattua uutta geeniainesta latvapurojen eristyneisiin ja pieniin populaatioihin.

— Geneettisesti heikot laitospoikaset eivät pysty korvaamaan luonnon populaatioita, kertoo Erkkilä.

Suunnitelmia myös lähijokiin

ELY-keskuksen Markus Tapanisen mukaan Vaalimaanjoesta on jo aiemmin vapautettu kaksi nousuestettä: Reinikkalankoski sekä Mattilan Myllykoski.

Työtä eteläisen Kymenlaakson jokimaisemissa riittää vielä Savankosken jälkeenkin. Vehkajoen Myllykoskeen Haminassa on suunnitteilla kalatie. Suunnitelmia on Virojoen Kantturakosken suhteen.

Matti Immonen

Vaalimaanjokeen toivotaan syntyvän luontainen vaeltava taimenkanta. Arkistokuva.

Ei pelkästään Pohjois-Suomen juttu

WWF:n mukaan Vaalimaanjoessa on noin 45 kilometrin matkalla 30 koskea. Joessa on aiemmin ollut lukuisia patoja kalojen vapaan liikkumisen esteenä. Kun Savakoskelle valmistuu ”ohituskaista”, ei joessa ole jäljellä enää yhtään vaelluskalojen kulun täysin estävää patoa.

Toiveena ja oletuksena on, että jokeen muodostuu nyt oma taimenkanta.

— Jatkossa Vaalimaanjokeen istutetaan vain mustajokista kantaa. Kunnostamalla joen saamme aikaiseksi elinkierron, joka ruokkii myös merialueita, uskoo Markus Tapaninen.

Tapanisen mukaan eteläisessä Kymenlaaksossa on syytä olla ylpeitä jo tehdystä työstä ja sen tuloksista.

— Moni hehkuttaa Pohjois-Suomesta saatuja lohia, mutta kyllä Kymijoesta saa ihan yhtä hyvin kalaa.

Kommentoidut