Ekamissa ei enää lomailla koko kesää — Koulutusuudistus on kodeissa jäänyt epäselväksi

Koulutusuudistuksen myötä rahoitus ohjaa ammattikouluja siihen suuntaan, että opiskelijoilla olisi enintään 4 viikon yhtäjaksoinen loma.

Linda Varoma

Ensimmäisen vuoden kokkiopiskelija Waltteri Puustinen kertoo yrittävänsä päästä ensi kesäksi palkalliseen harjoitteluun.
Ensimmäisen vuoden kokkiopiskelija Waltteri Puustinen kertoo yrittävänsä päästä ensi kesäksi palkalliseen harjoitteluun.

Ammattikouluissa on vuoden alussa voimaan tulleen uudistuksen myötä luovuttu perinteisestä lukuvuosiajattelusta. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että opiskelijoilla ei ole pitkää kesäkuussa alkavaa ja elokuussa loppuvaa kesälomaa, vaan opintoja pyritään tekemään myös kesällä.

Kesälomamuutosten taustalla on vuoden alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi ja sen tärkein porkkana, eli raha.

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston rehtori Sami Tikkasen mukaan oppilaitosten rahoitusjärjestelmä on muuttunut siten, että rahoitusta ei enää myönnetä pelkästään opiskelijamäärien perusteella vaan entistä enemmän vaikuttavuuden ja tulosten perusteella. Nyt tarkkaillaan sitä, miten hyvin opiskelijat sijoittuvat työelämään, jatko-opintoihin tai perustavat omia yrityksiä opintojen jälkeen.

Uudistunut rahoitusjärjestelmä ohjaa siihen suuntaan, että opiskelijalla olisi opiskeluvuoden aikana enintään 4 viikon yhtäjaksoinen loma. Opiskelija voi siis lomailla vaikka koko kesän, mutta silloin opinnot eivät kerry ja koulujen rahoitus vähenee.

— Rahoitus kannustaa koulutuksenjärjestäjiä siihen, että kesällä opiskelijoilla olisi mahdollisuus tehdä opintoja. Opiskelijan kannalta etu on siinä, että valmistuminen ja töihin siirtyminen nopeutuu. Tämä on mahdollisuus, ei pakko, Tikkanen kertoo.

Opiskelijoilla lomat voivat olla eri aikoihin

Kesäopinnot voivat tarkoittaa eri opiskelijoille eri asioita. Jos opiskelija tekee esimerkiksi kesätöitä koko kesän, voidaan työskentely kytkeä opintoihin kesäoppisopimuksella.

— Kesällä voi kartuttaa osaamista monella tavalla kuten suorittamalla ammatillisia tutkinnon osia eri oppimisympäristöissä ja työelämässä tai yhteisiä opintoja oppilaitoksessa tai verkko-opintoina. Opiskelija voi myös suorittaa opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai tehdä vaikkapa rästejä, Tikkanen listaa.

— Tämä mahdollistaa myös sen, että opiskelijat voivat osallistua opintojen puitteissa jollain tavalla kesän mielenkiintoisiin tapahtumiin kuten Meripäiville tai Hamina Tattooseen.

Tikkasen mukaan järjestelmävetoisesta koulutuksesta on siirrytty korostamaan yksilöllisiä opintopolkuja. Se tarkoittaa sitä, että jokaiselle opiskelijalle tehdään oma henkilökohtainen suunnitelma opintojen etenemisestä. Se taas tarkoittaa sitä, että eri opiskelijoilla vapaat ja lomat voivat olla eri aikoihin.

Tikkasen mukaan kesän opetusjärjestelyt pystytään hoitamaan omalla henkilökunnalla. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan työnohjauksesta.

Linda Varoma

Puustisen kotona on keskusteltu siitä, saavatko nuoret riittävän ammatillisen osaamisen koulussa kun lähiopetuksesta on leikattu niin paljon.
Puustisen kotona on keskusteltu siitä, saavatko nuoret riittävän ammatillisen osaamisen koulussa kun lähiopetuksesta on leikattu niin paljon.

Uudistus on jäänyt epäselväksi

Waltteri Puustinen opiskelee Ekamissa kokiksi. Koulussa on hänen mielestään ihan kivaa, mutta lähiopetusta saisi olla enemmän.

Ammatillisen koulutuksen reformista ja uudesta lukuvuosiajattelusta on Puustisen mukaan kerrottu moneen kertaan, mutta hänelle on vielä vähän epäselvää, mitä sillä tarkoitetaan. Epäselvää on esimerkiksi se, onko kesällä tehtävän harjoittelun järjestämisestä vastuussa opiskelija vai koulu.

Puustinen yrittää itse päästä palkalliseen harjoitteluun kesäksi.

— Ensimmäisen vuoden harjoittelussa ei kyllä varmaan vielä kauheasti pääse tekemään, nuorukainen pohtii.

Ammatillisen koulutuksen tasosta ja lähiopetuksen puutteesta on keskusteltu kotona paljon. Puustisella saattaa olla viikossa 15 tuntia koulua. Hän olisi koulussa mielellään enemmän, sillä kotona houkutus tarttua pleikkariin on suuri.

— Englannin tunneilla ollaan läsnä, mutta muissa yleisissä oppiaineissa haetaan opettajalta monisteita ja tehdään niitä kotona. Usein ne ovat niin helppoja, ettei niiden tekeminen motivoi yhtään. Puolet luokasta jättää tehtävät tekemättä, Puustinen kertoo.

— Ammattikoulutuksen taso on laskenut pelottavan paljon, eikä se ole koulun vika vaan rahoituksen puutetta, Antti Luostarinen toteaa vieressä.