Metsäkeskus kartoitti potentiaalisia kulotuskohteita Kymenlaaksossa – Alueen metsänomistajia herätellään miettimään kulotuksen mahdollisuutta jo syksyn ja talven hakkuissa

Metsäkeskuksen Kulotuskoulu-hanke etsi paikkatiedon perusteella kulotuskelpoisia kohteita Kaakkois-Suomesta. Kulotusta ei kuitenkaan kannata vielä suunnitella pidemmälle vierailematta ensin maastossa.

Kai Skyttä

Metsäkeskuksesta kerrotaan, että koko Kaakkois-Suomen alueelta on paikkatiedon perusteella kartoitettu yhteensä 4000 hehtaaria potentiaalisia kulotuskohteita, joista puolet on Kymenlaaksossa ja puolet Etelä-Karjalassa. Kuva on kesän 2020 Kulotuskoulun kulotuksesta Ruokolahdella.
Metsäkeskuksesta kerrotaan, että koko Kaakkois-Suomen alueelta on paikkatiedon perusteella kartoitettu yhteensä 4000 hehtaaria potentiaalisia kulotuskohteita, joista puolet on Kymenlaaksossa ja puolet Etelä-Karjalassa. Kuva on kesän 2020 Kulotuskoulun kulotuksesta Ruokolahdella.

Kevään ja kesän aikana on Kymenlaaksossa kartoitettu kulotuskelpoisia kohteita paikkatiedon avulla, kertoo Suomen Metsäkeskus tiedotteessaan.

Kymenlaakson lisäksi kulotuskohteita etsittiin myös Etelä-Karjalasta. Molemmista maakunnista löytyi potentiaalisia kulotuskohteita yli 2000 hehtaarin verran.

Kartoituksen toteutti Metsäkeskuksen Kulotuskoulu-hanke.

– Tavoitteena oli löytää helposti toteutettavissa olevia kulotuskohteita ja kertoa kulottamisen mahdollisuuksista alueen metsänomistajille, kertoo Kulotuskoulu-hankkeen projektipäällikkö Sara Lankinen-Timonen tiedotteessa.

Pelkkä paikkatieto ei kerro kaikkea

Kulotuksesta on apua sekä puuntuotannolle että metsälle itselleen. Kulotuksen jälkeen uuden puusukupolven kasvuolosuhteet paranevat ja metsänviljelytyö helpottuu, kerrotaan Metsäkeskuksen tiedotteessa. Kulotus myös edistää metsän terveyttä ja luo paloympäristöjä monimuotoisuuden hyväksi talousmetsissä.

Paikkatiedon hyödyntäminen kulotuskohteiden etsinnässä nopeuttaa ja auttaa sopivien kohteiden löytämistä, mutta pelkkään paikkatietoon perustuen ei kulotusta kuitenkaan lähdetä tekemään, vaan kohteet on tarpeen tarkistaa paikan päällä maastossa.

Vaikka paikkatiedon perusteella kohde vaikuttaisi sopivalta kulotukseen, voivat kulotuksen estää esimerkiksi haastavat maastonmuodot tai loma-asutuksen läheisyys.

Kai Skyttä

Kulotettavaksi kohteeksi sopivat kivennäismailla sijaitsevat keskiravinteiset kangasmetsät.
Kulotettavaksi kohteeksi sopivat kivennäismailla sijaitsevat keskiravinteiset kangasmetsät.

Kulotus on huomioitava jo hakkuuvaiheessa

Kulotettavaksi kohteeksi sopivat kivennäismailla sijaitsevat keskiravinteiset kangasmetsät. Kriteerinä on myös, että kohteen lähistöltä tulisi löytyä vettä sekä tiestöä, mutta asutukseen, sähkölinjoihin ja turvetuotantoalueisiin on oltava riittävästi etäisyyttä.

Kulotettavan kohteen on oltava metsätalouskäytössä, joten alueella ei saa olla metsälakikohteita, suojelualueita tai uhanalaisia lajeja.

Kulotukset suoritetaan pääasiassa touko-kesäkuussa, mutta Metsäkeskuksesta huomautetaan, että metsänomistajien kannattaa miettiä kulotuksen mahdollisuutta jo nyt.

– Kulotus on huomioitava jo hakkuuvaiheessa esimerkiksi hakkuutähteiden käsittelyn ja säästöpuuryhmän sijainnin osalta. Syksyn ja talven hakkuukohteita suunniteltaessa kannattaa miettiä kulotuksen mahdollisuutta metsänparannuksen ja luonnonhoidon keinona, sanoo Lankinen-Timonen tiedotteessa.

Kulotuksiin voi saada tukirahaa

Luonnonhoitohankkeina toteutettaviin monimuotoisuutta edistäviin kulotuksiin voi saada Metsäkeskukselta Kemera-tukea, joka on tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen.

Monimuotoisuutta edistävässä kulotuksessa poltetaan myös metsänuudistusalueelle jätetyt säästöpuuryhmät. Tällä tavoin luodaan lisää elinympäristöjä metsäpaloista riippuvaiselle lajistolle.

Kemera-tuki myönnetään kulotuksen toteutuksesta vastaavalle toimijalle, joka on hankehaussa mainittu. Maanomistajalle ei tuen myötä aiheudu kulotuksesta kustannuksia, ja osalle poltettavista säästöpuista voidaan maksaa korvaus.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset