Moni veneilijä tyhjentää yhä käymäläjätteensä mereen, jos imutyhjennyspaikkaa ei ole saatavilla, kun sen tarve iskee — Etelä-Kymenlaakson rannoilla ja saaristossa yhteensä 15 tyhjennyspaikkaa

Veneilijöiden käymäläjätteiden tyhjennyspaikoissa Suomenlahdella on vielä kehittämisen varaa. Pidä saaristo siistinä ry:n mukaan veneilijät haluavat toimia oikein, mutta palvelutarjonta ei aina anna heille siihen mahdollisuuksia. Yhdistys on mukana projektissa, joka kartoittaa imutyhjennysverkoston tilannetta keskisellä Itämerellä.

Sari Tauru

Yksi Kotkan imutyhjennyspaikoista sijatsee Sapokassa.
Yksi Kotkan imutyhjennyspaikoista sijatsee Sapokassa.

Vaikka käymäläjätteiden päästäminen veteen kiellettiin Suomessa jo vuonna 2005, päästää moni veneilijä yhä jätteensä satunnaisesti suoraan mereen, tiedottaa Pidä saaristo siistinä ry.

— Yleisesti ihmiset haluavat aina tehdä oikein, mutta joskus siihen ei ole tarpeeksi hyvin mahdollisuuksia. Meille tulee usein sellaisia yhteydenottoja, että ihmiset toivovat uusia imutyhjennyspisteitä tiettyihin paikkoihin, kertoo projektikoordinaattori Atte Lindqvist Pidä saaristo siistinä ry:stä.

Lindqvist huomauttaa, että jätteiden tyhjentämisellä mereen voi olla vaikutusta rehevöitymiseen paikallisellakin tasolla.

Pidä saaristo siistinä ry:n listauksen mukaan imutyhjennyspaikkoja on Etelä-Kymenlaakson rannoilla ja saaristossa Kotkassa seitsemän, Haminassa kaksi, Pyhtäällä kolme ja Virolahdella kolme. Useimmat niistä sijaitsevat saarissa. Tyhjennyspaikkojen käyttökunnosta listaus ei kerro

Pienveneilijät haluavat toimia oikein

Lindqvist kertoo, että Suomessa veneiden jätetyhjennysten tilanne on parempi verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, koska Ruotsissa jätteiden päästäminen veteen kiellettiin vasta vuonna 2015 eli kymmenen vuotta Suomea myöhemmin.

Suomessa lain kirjain on myös selkeämpi, sillä lain mukaan satamanpitäjällä on velvollisuus järjestää tyhjennyspaikka silloin, jos venepaikkoja on yli 50. Ruotsissa asia on ilmaistu epämääräisemmin: tyhjennyspaikka tulee järjestää, jos sille on tarvetta.

— Suomessa laki on ollut voimassa kauan, mutta aina palvelutarjonta ei vain välttämättä vastaa lain vaatimuksia. Vapaa-ajan veneilijät tuntuvat kuitenkin haluavan tehdä asiat oikein, vaikka isot risteilijät saattavat edelleen laskea jätteitään vesiin, Lindqvist sanoo.

Pienveneilijän mieleen saattaa nousta kysymys, että miksi hän ei laskisi jätteitään mereen, jos isommatkin paatit niin tekevät, mutta Lindqvistin mukaan useimmille on tärkeää toimia hyvänä esimerkkinä, suojella luontoa ja pyrkiä omilla toimillaan muuttamaan käytäntöjä kohti oikeaa suuntaa.

Pidä saaristo siistinä ry on yhdessä Turun yliopiston kanssa osallistunut BATSECO-BOAT -projektiin, jonka tarkoituksena on kartoittaa imutyhjennysverkoston toimivuutta keskisellä Itämerellä. Kartoitusta on tehty kyselytutkimuksella ja selvittämällä sekä veneilijöiden että satamanpitäjien näkemyksiä asiasta.

Kolmevuotisessa projektissa ovat Suomen lisäksi mukana myös Ruotsi ja Viro, ja sen kokonaisbudjetti on 1,48 miljoonaa euroa. BATSECO-BOAT lyhenne tulee sanoista Best Available Technologies of Sewage Collecting for Boat Tourism.

Puutteellinen ohjeistus aiheuttaa ongelmia

Hyvään pyrkivän veneilijänkin jätteet saattavat päätyä mereen, kun imutyhjennyspaikkoja ei ole saatavilla tai ne sijaitsevat väärissä paikoissa. Myös tyhjennyspaikkojen huono kunto saattaa aiheuttaa ongelmia.

Imutyhjennyspaikoista huolehtiminen on niiden omistajien eli kuntien ja satamanpitäjien vastuulla, mutta BATSECO-BOAT -projektin tarkoituksena on myös selvittää, mihin uusia imutyhjennyspaikkoja tarvitaan, sekä hankkia niitä keskiselle Itämerelle.

Pidä saaristo siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi kertoo, että myös laitteiden käyttöohjeet saattavat aiheuttaa haasteita, koska monissa paikoissa ne ovat puutteelliset tai niitä ei ole saatavilla usealla kielellä.

— Ratkaisuna tuotetaan kuvalliset käyttöohjeet muutamalle eri laitetyypille, ja ne tulevat olemaan vapaasti hyödynnettävissä. Toinen helposti toteuttava ratkaisu satamanpitäjille on hankkia muutamia ylimääräisiä varaosia laitteisiin, kuten ylimääräinen pumppu ja suutinosa, Haaksi sanoo.

Luetuimmat