Elävä Tiutinen -hanketta rahoitetaan osaksi kyläläisten talkoohiellä

Sari Tauru

Noora Koskikero, Camilla Rousku ja Jari Elo kierittivät kaadetun lahopuun pölliä pois Tiutiseen tulevasta uimarannasta.
Noora Koskikero, Camilla Rousku ja Jari Elo kierittivät kaadetun lahopuun pölliä pois Tiutiseen tulevasta uimarannasta.

Kotkan Tiutisessa kyläläiset eivät jääneet jahkailemaan, kun näytti siltä, ettei kaupungin puolelta löydy intoa kehittää syrjäisen saaren asumisviihtyisyyttä.

Kyläläiset päättivät lyödä itse lapiot santaan ja rakentaa kaipaamansa virkistysalueen.

Elävä Tiutinen -hanke sai alkunsa talvella 2016, kun Tiutisesta päätettiin lopettaa koulu ainoana kunnan palveluna.

– Kun koulu lopetettiin vuosikausien taistelun jälkeen, se oli masennus kaikille, kertoo yksi hankkeen puuhamiehistä Jari Elo.

Hankkeeseen lähtivät kyläläiset ja saarella toimivat yhteisöt kuten työväenyhdistys, VPK, veneilijät ja urheiluseura Tiutisen Pyrintö.

– Emme halunneet jäädä laakereilla lepäilemään, vaan päätimme toimia itse, kertoo Elo.

Kyläkokouksessa kyseltiin ihmisiltä, mitkä heidän mielestään olisivat tärkeitä kehityskohteita. Esille nousi muun muassa venesatama ja lähiliikuntapaikka.

Ensimmäiseksi toteutettavaksi kohteeksi tuli lähiliikuntapaikka työväentalon urheilukentälle.

Hankkeen suunnitteluun pyydettiin Sepran asiantuntija ja viime keväänä saatiin tukihakemukset sisään Sepralle.

Elokuussa Sepran hallitus hyväksyi tukihakemuksen, jolla rahaa saatiin 40 000 euroa.

– Rahoitus perustuu osittain talkoorahoitukseen. Tätä kustannettavaa on 10 000 euroa, kertoo Elo.

Elon mukaan porukan aktiivisuudella ollaan saatu jo talkoopankkiin reilut 7 000 euroa. Talkoolaiset saavat kirjata työstään 15 euron tuntipalkan ja konetunneista maksetaan 30 euroa.

Talven aikana on tarkoitus kilpailuttaa hankkeeseen kuuluvat ulkokuntoilulaitteet, jotka valetaan kiinteästi betonipohjiin lähiliikunta-alueelle.

Hankkeeseen menevät tarvikkeet laskutetaan jälkikäteen Ely-keskuksen kautta. – Tähän kaikkeen me olemme saaneet asiantuntija-apua ammattikorkeakoulusta Mervi Nurmiselta.

– Vaikka Kotkan kaupunki ei rahallisesti ole millään tavalla hankkeessa mukana, saimme myös kaupungin puolelta teknistä apua ja hyviä neuvoja. Asiantuntija-apua saimme esimerkiksi kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksoselta, kertoo Elo.

|TIMO SUURNÄKKI

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.