Madetta on saatu talviherkun ystäville hankalista jääoloista huolimatta — Uusin kehitystuote on nyhtösilakka

Silakan arvostus on nousussa ja ihmisravinnoksi kalastettavan silakan osuus kasvaa vähitellen. VTT:n laboratoriossa kehitetty nyhtösilakka voisi olla yksi keino saada silakka entistä useammin ihmisten ruokalautasille.

Pekka Hölkki

Kalastajien mukaan tukut haluavat suuria mateita. Pienet eivät tahdo kelvata.

Hankalista ja vaihtelevista jääoloista huolimatta kalastajat ovat saaneet kohtalaisen hyvin madetta itäiseltä Suomenlahdelta. Paikallista keskitalven herkkua on ollut kalatiskeissä ja etenkin isokokoiset mateet ovat tehneet kauppansa.

Tammikuussa runsaat lumisateet tekivät jäällä liikkumisen vaikeaksi, sillä kiintojään päällä oli paksulti lunta ja alta noussut vesi muodosti lisäksi loskakerroksen.

— Suojasäät kuitenkin painoivat lumet kasaan ja nyt pakkanen on muodostanut jään päälle kantavan pinnan. Se helpottaa kalastajien työtä ja liikkumista, kertoo Etelä-Suomen merikalastajain liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast.

Tastin mukaan mateelle on riittänyt kysyntää. Toisaalta kalastajat ovat valitelleet, että tukkuun tahtovat kelvata vain isokokoiset kalat. Suuri osa talven saaliista koostuu kuitenkin pienikokoisesta mateesta. Kaupan tiskiin halutaan näyttävämpiä yksilöitä, joiden paino on 15,5 - 2 kiloa. Siksi joissakin tukuissa on pieniä jopa heitetty roskiin.

Silakan arvostus on nousussa ja ihmisravinnoksi kalastettavan silakan osuus kasvaa vähitellen. Suurilla troolareilla saadaan kuitenkin Itämeren pääaltaalta ja Selkämereltä suuria saaliita. Niistä vain hyvin pieni osa päätyy kauppaan ruokalaksi ja valtaosa menee rehuksi. Pääosa silakkasaaliista menee minkkien, kettujen ja kirjolohien ruokintaan.

Sari Tauru

VTT:n laboratoriossa silakasta on tehty nyhtösilakkaa. Tuotteelle pitäisi seuraavaksi löytää kaupallinen valmistaja.

Silakan syönti laskenut roimasti

Suomalainen syö silakkaa vain 300 grammaa vuodessa. Tämä määrä on koko maan keskiarvo ja tarkoittaa osapuilleen kolmea kalaa. Kulutus oli 1980-luvulla kymmenkertainen siihen nähden.

Silakka kuitenkin tiedetään terveelliseksi ravinnoksi. Kyseessä on rasvainen kala, jossa on paljon hyviä rasvahappoja, proteiinia ja D-vitamiinia. Haitallisten aineiden pitoisuudet ovat laskeneet silakoissa tällä vuosituhannella ja silakkaa olis tarjolla reilusti.

VTT:n laboratoriossa kehitetty nyhtösilakka voisi olla yksi keino saada silakka entistä useammin ihmisten ruokalautasille. Toistaiseksi nyhtösilakkaa ei ole kaupoissa. Sille etsitään parhaillaan valmistajaa eli yritystä, joka aloittaisi kaupallisen tuotannon. Nyhtösilakka valmistetaan pestyistä kaloista, joita ei perata. Massaan kelpaavat myös sisäelimet, ruodot ja suomut. Periaatteessa nyhtösilakkaa voitaisiin käyttää jauhelihan tavoin.

Tutkijoiden pyrkimyksenä on ollut, että koko kala voitaisiin käyttää ravinnoksi.