Auta huonekasveja pysymään hengissä läpi talven — valitse helpot lajit ja unohda vedellä läträys

Tuppaavatko huonekasvit kuolemaan käsiisi? Ei hätää, asiantuntijoiden opeilla onnistunut ja saat kodistasi vihreän keitaan.

Marleena Liikkanen

Vähään tyytyviä kasveja ovat esimerkiksi ilmakasvit eli tillandsiat (alh. vas.), maksaruoho ja syyskaktus.
Vähään tyytyviä kasveja ovat esimerkiksi ilmakasvit eli tillandsiat (alh. vas.), maksaruoho ja syyskaktus.

Suomen pitkä talvi on haastavaa aikaa viherkasveille. Brittiläiset Caro Langton ja Rose Ray antavat tuoreessa kirjassa Vihreä valtaa kodin (Gummerus) käyttökelpoisia vinkkejä viherpeukaloille ja sellaisiksi haluaville.

Jos haluaa saada huonekasvit menestymään, pitää huolehtia kolmesta asiasta: valosta, kosteudesta ja lannoituksesta. Eri kasveilla on näiden suhteen erilaiset vaatimukset. Onkin siis järkevää perehtyä jokaisen kasvin ihanneolosuhteisiin, mikäli ei halua todistaa kasviystäviensä nääntymistä ja mahdollista kuolemaa.

— Onneksi kasvit ovat kuitenkin sen verran edullisia, ettei suurta taloudellista vahinkoa tapahdu, jos niin pääsee käymään, sanoo Plantagen Lappeenrannan myymäläpäällikkö Minna Viinikka. Hän rohkaisee kokeilemaan huonekasvien kasvatusta, vaikka pitäisi itseään lahjattomana multasormena.

Suomalaiset hullaantuivat vihersisustukseen

Suomeen on tarttunut maailmalta vihersisustusbuumi. Kirjojen lisäksi kasveja näkyy runsaasti sisustuslehdissä, televisiossa ja vaikkapa Instagramissa. Viinikan mukaan trendi on todellinen: se näkyy myös Plantagenin liikevaihdossa.

— 80 prosentin kasvu viime vuodesta. Kasveja myydään laidasta laitaan, niin huonekasveja kuin pihakasveja. Paljon menee esimerkiksi peikonlehtien eri variaatioita, kookkaita kultapalmuja ja aloekasveja.

Viinikka suosittelee aloittamaan helppohoitoisilla kasveilla, kuten rönsylilja, viirivehka, palmut tai traakkipuu.

— Klusia ei ole suomalaisille vielä kovin tuttu, mutta se on erittäin kiitollinen kasvi. Sitä ei tarvitse muistaa kastella kovin usein, ja riittää, että lannoittaa ja vaihtaa mullan toisiaan.

Useimmin kasvit itse asiassa tapetaan liialla kastelulla, ei niinkään kuivattamalla, sanoo Viinikka.

Marleena Liikkanen

Klusia (oik.) on helppohoitoinen kasvi, jonka istutusruukun pohjassa on valumareikiä. Ruukun voi sijoittaa kauniin päällysruukun sisään.

Iloa voi jakaa muillekin

Kasvit tarvitsevat runsaimmin vettä kasvukaudella, eli alkukeväästä loppukesään. Talvella ne tulevat toimeen vähemmällä. Esimerkiksi kaktukset vaativat, että niiden multa kuivahtaa kastelujen välillä rutikuivaksi.

— Jos itse seisoisit koko ajan pesuvadissa varpaat märkinä, eihän se kovin kivalta tuntuisi, vertaa Viinikka. Hän suosittelee innokkaita kastelijoita tarttumaan talvella mieluummin suihkupulloon.

Ja talvellakin kasveja voi huoltaa. Esimerkiksi kaktuksista pyyhitään pölyjä siveltimellä ja piikittömistä mehikasveista pehmeillä sienillä, Langton ja Rose neuvovat kirjassaan. Kasveja tulee myös muistaa käännellä säännöllisesti, ettei niistä tule toispuoleisia.

Varhain keväällä multa tarvittaessa uusitaan ja kasvi siirretään isompaan ruukkuun, jos juuria näkyy pohjan valumarei’istä tai pinnalla. Lannoitus kannattaa aloittaa noin kuuden viikon kuluttua uuden mullan vaihdosta, siihen asti yleensä riittää mullan oma lannoite, kasviammattilaiset kertovat.

Jos itse seisoisit koko ajan pesuvadissa varpaat märkinä, eihän se kovin kivalta tuntuisi.

Kirja keskittyy ilmakasveihin, kaktuksiin ja muihin mehikasveihin sekä trooppisiin kasveihin.

Kasveja voi myös jakaa ja levittää siten niiden tuomaa iloa ystäväpiirissä.

Miksikö kannattaisi?

Kasveilla ei ole vain mieltä kohottava voima, vaan ne hoitavat myös fyysistä terveyttä puhdistamalla hengitysilmaa. Esimerkiksi ilmansaasteiden piinaamassa Intian Delhissä ihmiset kasvattavat Langtonin ja Rayn mukaan innolla trooppisia kasveja, kuten isoanopinkieltä.

Kun huolehtii kasvien perustarpeista, voi jokainen saada kukoistavan keitaan kodistaan, kirjoittajat lupaavat — jopa täällä pimeässä Pohjolassa.

Mikä mikin on?

Ilmakasvit eli tillandsiat
Ananaskasvien heimoon kuuluva kasvisuku, johon kuuluu yli 500 ikivihreää lajia. Kasvavat luonnossa yleensä päällyskasveina.

Kaktukset ja muut mehikasvit
Mehikasvien kirjo on laaja. Ne ovat peräisin esimerkiksi Etelä-Afrikan kuivilta ruohotasangoilta, Madagaskarin sademetsistä ja Patagonian ja Meksikon aavikoilta. Kasvit varastoivat itseensä vettä. Kaktukset erottaa muista mehikasveista areoleista, pienistä nystyistä, joissa kasvaa piikkejä.

Trooppiset kasvit
Ovat peräisin troppisilta tai subtrooppisilta alueelta ja ovat tottuneet lehtien välistä siivilöityvään hajavaloon. Ne ovat hyviä ilmanpuhdistajia ja kasvavat nopeammin kuin mehikasvit ja ilmakasvit. Ne tarvitsevat myös kastelua enemmän kuin edellämainitut lajit.

Lähde: Vihreä valtaa kodin -kirja

Marleena Liikkanen

Lastenhuoneeseen sopivat veikeän näköiset kaktukset, joiden avulla lapsi oppii kasvien varovaista kohtelua.

Hyviä kasveja aloittelijalle

Isoanopinkieli

Palmuvehka

Kalanruotokaktus

Rahapuu

Jättipeikonlehti

Kultaköynnös

Tuonenkielo

Kirjorönsylilja

Lähde: Vihreä valtaa kodin -kirja

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet