Ortodoksiseurakunta karsii voimakkaasti rakennuskantaansa — Yksi myytävistä kohteista on Haminan keskustassa sijaitseva kerrostalo

Museoviraston mukaan ortodoksiseurakunnan kerrostalolla on kulttuurihistoriallista arvoa, mutta arvo voidaan turvata omistajan vaihtuessakin.

Antti-Jussi Larvio

Haminan keskustassa sijaitseva ortodoksisen seurakunnan kerrostalo voidan Museoviraston mukaan myydä.
Haminan keskustassa sijaitseva ortodoksisen seurakunnan kerrostalo voidan Museoviraston mukaan myydä.

Haminan keskustassa sijaitseva Haminan seurakunnan vuokrakerrostalo voidaan Museoviraston mielestä myydä. Museovirasto on antanut Suomen ortodoksisen kirkkohallituksen pyynnöstä lausunnon kaikkiaan 46:sta seurakunnan omistamasta rakennuksesta, joista luopumista seurakunta suunnittelee. Luovuttavissa kohteissa on Haminan keskustassa sijaitseva vuonna 1951 rakennettu kerrostalo. Kolmikerroksisessa talossa on asuinhuoneistojen lisäksi liike- ja toimistotiloja.

Museoviraston mukaan kiinteistö edustaa muun muassa erkkereiltään ja parvekkeiltaan rakennusaikansa arkkitehtuuria ja kaupunkitaloa. Rakennus on lisäksi osa Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupungin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Suomen ortodoksinen seurakunta aikoo vähentää voimakkaasti omistamaansa rakennuskantaa.

Lausunnon mukaan kerrostalolla on rakennushistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa, ja se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä.

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo voidaan Museoviraston mukaan kuitenkin turvata myös omistajan mahdollisesti vaihtuessa. Rakennuksen säilyttämiskysymys on lausunnon mukaan luontevinta ratkaista kaupungin kaavoituksessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Suomen ortodoksinen seurakunta aikoo vähentää voimakkaasti omistamaansa rakennuskantaa. Nykyisin seurakunta omistaa 280 kiinteistöä, joiden tulevaisuutta on pohtinut seurakunnan asettama kiinteistötyöryhmä. Työryhmä on päätynyt esittämään pikaisella aikataululla luopumista 46 kiinteistöstä. Museovirasto on teettänyt karsittavista kohteista kulttuuri- ja arkkitehtuurihistoriallisen selvityksen. Lausunnon kohteina olevien rakennusten listalla on asuinrakennusten lisäksi muun muassa kirkkoja, rukoushuoneita ja kyläkappeleita.

Museovirasto ei suhtaudu kaikkiin suunniteltuihin kiinteistöistä luopumisiin suopeasti. Museoviraston mielestä arvokohteiden myynti, purku tai käyttötarkoituksen muuttaminen merkitsisi suurta menetystä ortodoksisen kirkon ja suomalaisen rakennusperinnön kannalta. Kirkkojen ja rukoushuoneiden merkitys ja kulttuurihistorialliset arvot liittyvät suuresti kirkolliseen käyttöön ja seurakuntayhteisöjen identiteettiin ja jatkuvuuteen. Kohteita, joista luovuttaisiin erityisesti käyttäjien puuttumisen vuoksi, on lausunnon mukaan karsimislistalla vain muutamia. Esimerkiksi pääosaa rukoushuoneista käytetään, ja niitä on pidetty kunnossa talkoovoimin.

Karsimisen yhtenä perusteena käytettyä laskennallista korjausvelkaa Museovirasto pitää osin vääränä lähtökohtana, eikä laskelmien perusteella voida ratkaista suuren, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusryhmän myymistä, purkua tai käyttötarkoituksen muutoksia.

Rakennusten arvot on Museoviraston mukaan selvitettävä vielä tarkemmin. Karsittavista kohteista 27 on varsinaisia pyhäkkörakennuksia. Näistä suurin osa on jälleenrakennuskauden rukoushuoneita eli tsasounia, jotka rakennettiin kotiseutunsa menettäneille siirtokarjalaisille. Museovirasto esittää, että ratkaisut kunkin pyhäkön osalta tehdään niin, että omistaja selvittää nykyistä tarkemmin rakennus- ja korjaushistorian, kunnon, sisätilat ja niiden esineistön sekä niihin perustuvat arvot.

Haminan kerrostalon lisäksi listassa on Museoviraston mukaan vain kahdeksan sellaista kohdetta, joista luopumiselle ei ole estettä, koska niillä ei ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja tai ne on menetetty.