Riitta Tenni kirjoitti kirjailijaisänsä Toivo Pekkasen perheen tarinan kahden sormen tekniikalla

wsoy arkisto

Toivo Pekkanen
Toivo Pekkanen

Riitta Tenni on kirjoittanut isästään, kirjailija Toivo Pekkasesta ja hänen perheensä elämästä kertovan fiktiivisen romaanin. Vaikka teos on kuvitteellinen, sillä on myös todellisuuspohjaa. Tarina pohjautuu Pekkasen kirjeenvaihtoon ja Tennin omiin lapsuusmuistoihin. Kirjan tapahtumapaikkoina ovat Kotka, Hamina, Töölö ja Vihti.

— Isästäni oli jo kirjoitettu kirjallis-historiallisia elämänkertoja. Minä halusin kertoa perheen tarinan, kertoo Tenni.

Tenni ryhtyi kirjoittamisurakkaan, kun hän oli jäänyt eläkkeelle kirjastonjohtajan työstä Laajasalon kirjastosta.

Alkuidean romaanille Tenni sai vuonna 2001, kun kirjailija Matti Mäkelä oli saanut WSOY:ltä tehtäväkseen kirjoittaa Pekkasen elämänkerran. Sitä varten Tenni luovutti isänsä jäämistöstä kaikki muut paperit paitsi kirjeenvaihdon. Hän alkoi tutkia vanhoja kirjeitä ja valokuvia ja innostus kasvoi.

— Luulin, että on helppo homma kirjoittaa, kun on päähenkilöt valmiina ja juoni, jota vain lihottaa. Mutta ei se ollut. Jo yksin se oli työlästä, että pysyi paikallaan ja kirjoitti. Tarina alkoi rönsyillä. Sitten aloin miettiä, miten voin todella tietää toisen ihmisen ajatuksia aikakaudelta, jolloin en itse ole elänyt.

Tästä alkoi viiden vuoden urakka.

— Monta kertaa ajattelin, että miksen vain makaa sohvalla ja lue toisten kirjoittamia hyviä kirjoja. Mutta sitten jo seuraavana päivänä menin taas kirjoittamaan.

Kirjailijaperheen elämää Toivon ja Ainon silmin

Tenni kuvaa romaanissaan kirjailijaperheen elämää 1930-1950 -lukujen Helsingissä ja kesäpaikassa Vihdissä. Perheen arkea valotetaan sekä Toivon että hänen vaimonsa Ainon näkökulmasta. Ainon kautta täydentyy kuva myös kirjailijamiehen työstä ja elämästä. Kirjassa eletään läpi nuoren parin alkutaival, muutto Kotkasta Helsingin kulttuuripiireihin, Helsingin pommitukset sekä alati läsnä oleva niukkuus. Romaanissa reissataan myös Toivon matkassa Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä.

Tarinan faktapohjana toimii Pekkasen kirjeenvaihto, Tennin omat lapsuusmuistot sekä lehtikirjoitukset. Aukkopaikat ja kaikki keskustelut Tenni on joutunut kuvittelemaan mielessään.

— Olen menettänyt vanhempani melko nuorena. Minun piti vain kuvitella, miten oli.

Romaani kahden sormen tekniikalla

Kaiken kaikkiaan Tenni kirjoitti romaanin kolmeen kertaan. Kirjoittamiseen hän sai apua työväenopiston kirjoituskursseilta. Lisäksi hän on työstänyt romaaniaan Oriveden opistossa. Paljon apua on tullut myös ystäviltä ja esilukijoilta. Kotijoukot, erityisesti nuorempi väki, on huolehtinut tietotekniikasta ja tietoturvasta.

Jossakin vaiheessa kirjoittamiselle piti laittaa piste. Tenni lähetti käsikirjoituksen muutamille kustantajille. Osa vastasi puolen vuoden päästä, osa ei vastannut lainkaan. Lopulta hän päätyi omakustanteeseen.

— Ajattelin, että ehdin jo heittää henkeni ennen kuin saan vastauksen.

Romaaninsa nimeen Tenni halusi meren. Meressä yhdistyvätkin niin tyttären kuin kirjailijaisän ajatusmaailmat.

— Meri merkitsee vapautta, pääsee maasta ja kulttuurista toiseen.

Romaaninsa Tenni on kirjoittanut 2-sormitekniikalla, vaikka hän on nuorena suorittanut konekirjoituskurssin.

— Ajatuksenkulkuni on niin hidas, että kaksi sormea riittävät ihan hyvin. Ja isänikin kirjoitti kahdella sormella, vaatimaton Riitta Tenni sanoo ja haluaa tällä rohkaista kaikkia kirjoittamaan omia elämäntarinoitaan.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.