Venäjältä salakuljettu kissa toi todennäköisesti harvinaisen sienitaudin perheelle — Ulkomailta tuodusta eläimestä saa helpommin zoonoosin eli eläimestä ihmiseen tarttuvan taudin

Eläinlääkäri Taru Hirvonen ei haluaisi yhtään enää kohdata sitä omistajien surua, kun sairas ulkomailta tuotu koira joudutaan lopettamaan. On harmillista nähdä varsinkin lasten surua.

Soila Puurtinen

Eläinlääkäri Taru Hirvosella on muitakin koiria kuin norwichinterrieri Vänni, sekarotuinen Ronja ja jackrussellinterrieri Nitro.
Eläinlääkäri Taru Hirvosella on muitakin koiria kuin norwichinterrieri Vänni, sekarotuinen Ronja ja jackrussellinterrieri Nitro.

Savonlinnalainen eläinlääkäri Taru Hirvonen ei kannusta ottamaan rescue-koiraa, eli ulkomailta pelastettua kulkukoiraa, joita tuodaan Suomeen esimerkiksi Virosta, Venäjältä, Romaniasta ja Espanjasta.

— En ole käynyt yhdelläkään rescue-tarhalla, myönnän. Niillä pyritään parhaan mukaan auttamaan kulkukoiria, mutta itse auttaisin koiria paikan päällä, enkä toisi niitä Suomeen. Ongelmat siellä paikan päällä eivät vähene, vaikka koiria Suomeen tuotaisiinkin.

Se herättää hoivavietin, kun silmät ovat vierekkäin ja nenä lytyssä.

Hirvonen korostaa, että kaikki ulkomailta tuodut koirat eivät ole sairaita.

— En halua arvostella rescue-koirien nykyisiä omistajia, vaan haluan vaikuttaa tuleviin lemmikkien ottopäätöksiin. En haluaisi kohdata enää yhtään omistajan surua, kun sairas, ulkomailta tuotu koira joudutaan lopettamaan. Syytönhän se omistaja siihen on. Hyvin murheellista on myös nähdä varsinkin koiraan kiintyneiden lasten surua.

Useita tapauksia

Tämän vuoden helmikuussa ilmeni Suomeen laillisesti Venäjältä tuodussa koirassa penikkatautia. Huolestuttavaksi asian tekee se, että samassa tuontierässä levisi ympäri Suomea 50 rescue-koiraa.

Penikkatautikoira oli papereiden mukaan rokotettu vaatimusten mukaisesti.

Rokottamalla aktivoidaan koiran oma vasta-ainetuotanto. Valitettavasti ulkomailla pystynee ostamaan koiralle rokotuspassin, johon saa kaikki vientiin vaadittavat leimat.

Toinen tapaus oli myös tämän vuoden helmikuussa Helsingissä, missä raivotautiepäilty koira lopetettiin. Tälläkin koiralla oli papereiden mukaan voimassa oleva raivotautirokotus, mutta verestä raivotaudin vasta-aineita ei löydetty.

— Onhan sekin mahdollista, että rokotteen kylmäketju on katkennut ja rokote on mennyt pilalle tai sitä on säilytetty väärin, Taru Hirvonen pohtii.

Sieni-ihottuman aiheuttaneella kissalla oli rotukissamaiset korvat.

Kissasta Suomessa harvinainen sienitauti            

Ulkomailta tuoduista eläimistä voi helpommin saada zoonoosin eli selkärankaisesta eläimestä ihmiseen ja päinvastoin tarttuvan sairauden.

Hirvonen kertoo, miten Savonlinnan seudun löytöeläinhoitolaan tuotiin Punkaharjulta löytökissa, jolla oli erikoiset ilvesmäiset korvat, rotukissamaisia piirteitä. Se oli lakisääteiset 15 vuorokautta löytöeläintalossa. Kissa sirutettiin, rokotettiin ja leikattiin. Kissa sai terveen paperit.

Savonlinnalainen perhe ihastui tähän terhakkaaseen, sosiaaliseen kollikissaan ja otti sen kotiinsa vuodenvaihteessa.

Perheen äiti kertoo, että kahden viikon kuluttua kissan ottamisesta perheen alle 10-vuotiaalle lapselle tuli kasvoihin ja rintakehään punaista, rengasmaista ihottumaa. Päivystyksessä ihottumaa hoidettiin antibiooteilla bakteeriperäisenä märkärupena, mutta turhaan. Perhe kävi uudelleen lääkärillä, joka määräsi ihottumaan kortisonia, mutta taas tuloksetta.

Samaan aikaan löytöeläinhoitolassa huomattiin, että perheeseen otetun kissan kanssa samassa huoneessa olleelta kissalta löytyi karvattomia länttejä. Vähitellen alkoi selvitä, että perheen kissa oli ulospäin terve, mutta itseasiassa oireeton taudinkantaja.

Eläinlääkäri löysi oikean syyn

Kun päivystävä eläinlääkäri näki kuvan lapsen ihottumasta, hän arveli sen olevan sienen aiheuttamaa, nimeltään microsporum canis.

Kyseinen sieni on zoonoosi ja peräisin kissasta. Ihmisten tartuntatautien erikoislääkäri varmisti vielä asian.

Ihottuma oli ehtinyt levitä myös perheen koiraan. Sen kuonossa oli jo muutoksia. Koira pestiin lääkeshampoolla ja se sai myös sisäisen lääkityksen. Myös koko perhe sai väkevän, sisäisesti nautitun lääkityksen.

Microsporum canis on erittäin harvinainen sieni Suomessa, mutta yleinen Virossa ja Venäjällä.

Löytöeläinhoitolaan muutoksia

Koeajalla ollut kissa palautettiin löytöeläinhoitolaan. Kissan sieni-infektio oli poikkeuksellisen ärhäkkä, joten se päätyi eutanasiaan. Löytöeläinhoitola laittoi ovensa välittömästi kiinni, koska siellä haluttiin ennaltaehkäistä tautia. Hoitolan kissalaan ei otettu uusia kissoja, eikä sieltä annettu kissoja ulos. Hoitolalle toimitettiin uusi kontti, jossa se jatkaa toimintaansa.

— Löytöeläinhoitola oli koko ajan hyvin ystävällinen ja olen todella pahoillani, että todennäköisesti Venäjältä tuotu kissa aiheutti tällaista vahinkoa heille, äiti pahoittelee.

Koko koti, myös vaatteet ja kankaat, piti pestä ja desinfioida, sillä sieni-itiö leviää ilmassa homeitiön tavoin.

— Jouduimme ostamaan imuriin erikoissuodattimen, hepa-suodattimen sekä höyrypesurin. Desinfiointiainekin maksoi sata euroa ja huolellista siivousta on jatkettava vielä pitkään, perheen äiti kertoo.

Eläinlääkäri Taru Hirvonen arvelee, että kissa oli todennäköisesti tuotu ulkomailta, koska sitä ei oltu rotukissamaisista piirteistä huolimatta sirutettu. Suomessa rotukissat sirutetaan. Microsporum canis sieni-infektio on yleinen Virossa ja Venäjällä.         

Tuontikoirissa antibiooteille resistenttejä bakteereita

Ulkomailta tuotuihin koiriin liittyen on vaarana koirien levittämät antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit iho-, limakalvo ja suolistobakteerit. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen ja ovat vaarallisia varsinkin lapsille, vanhuksille ja sairaille, joiden vastustuskyky on heikentynyt.  

— Suomessa on erittäin tiukka lääkelainsäädäntö. Joissakin muissa maissa lemmikkieläimiä saatetaan lääkitä antibiooteilla ihan varmuuden vuoksi. Sitten ulkomailta tuotu koira menee ja nukkuu esimerkiksi lapsen kanssa samassa sängyssä.

Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomailta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan toiminnassaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Vauvan naama viehättää jalostuksessa

Eläinlääkäri Taru Hirvonen haluaa puhua pieneläinjalostuksen synkästä puolesta. Hirvosen mielestä koirien ja kissojen liikajalostus ei ole nykyisten lemmikinomistajien syytä, mutta näyttelyissä vaalitaan keinotekoista ihmisten luomaa rotumääritelmää.

— Ihmisellä on valtava vietti jalostaa kissoja ja koiria niin, että niiden kasvot muistuttaisivat mahdollisimman paljon vauvan kasvoja. Pitkälle jalostettujen persialaisten, mopsien ja bulldoggien kasvoissa silmät ja nenä ovat lähellä toisiaan kuin vauvalla. Se herättää hoivavietin, kun silmät ovat vierekkäin ja nenä ovat lytyssä.

Tätä kallon muotoa kutsutaan brakykefaaliseksi.

— Mitä se aiheuttaa eläimelle? Lyhytkuonoinen eläin ei pysty hengittämään normaalisti. Hapen saanti heikentyy. Koirat läähättävät, että ruumiin lämpö pysyisi normaalina. Poimuinen nahka on liian iso ja se aiheuttaa iho-ongelmia, kun ihopoimuihin jää kosteutta ja iho tulehtuu. Monien rotujen vitsauksena ovat myös atopia ja allergiat.

Koira pitäisi aina ostaa vastuulliselta kasvattajalta. Hirvonen kertoo varoittavia esimerkkejä, kun esimerkiksi verkkosivuilla kaupataan koiria.

—Älä osta koiraa kaupan takapihalla auton takakontista, vaikka koira olisi kuinka söpö. Ihmiset ostavat nappisilmäisen koiran, koska ajattelevat, että pelastavat sen. Myyjällä on yleensä kiire ja ostopäätös pitää tehdä heti. Haltuunotto, ostopäätös tukee hämäräperäistä kasvatusta.

— Olisi hyvä, jos ostaja näkisi minkälaisissa oloissa koira on kasvanut ja minkälaisista vanhemmista.

Suojelullisista syistä perheenäiti esiintyy jutussa nimettömänä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet