Sirpa Kantola-Pakkanen: Yrittäjien ja päättäjien vuoropuhelua on lisättävä

Sari Tauru

Kotkan Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Kantola-Pakkanen pitää Kotkaa hyvänä paikkana yrittää. Hän toivoo vuoropuhelun lisäämistä.

Kotka on yleensä ollut yrittäjyysilmastoa peilaavissa kyselytutkimuksissa yleensä häntäpäässä.

Minkälainen on yrittäjyysilmasto mielestäni nyt, Kotkan Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Kantola-Pakkanen?

— Näkisin, että yrittäjyysilmasto Kotkassa on parempi, kuin eri mittaustuloksista voisimme ymmärtää. Muun muassa EK:n Kuntaranking-tutkimuksessa olimme häntäpäässä. Pitää kuitenkin huomata, että kaksi kolmasosaa tutkimuksesta tarkasteli kunnan velkaisuutta, tuloveroastetta, työttömyysastetta ja ikärakennetta eli tilastoja ja näihin asioihin ei lyhyellä tähtäimellä päästä vaikuttamaan.

— Kaupunki tekee töitä yrittäjyysilmaston parantamiseksi, samoin me yrittäjät, Cursor ja monet toimijat. Yrittäjyysilmapiirin muutos lähtee meistä itsestämme ja siitä miten me itse miellämme asian, kerromme ja keskustelemme asiasta eteenpäin. Minusta Kotka on hyvä paikka yrittää. Kotkassa ja tällä alueella on upeita yrittäjiä ja yrityksiä. Siinä ei ole mitään heikkoa.

— Meillä on taustalla vahva teollinen kulttuuri ja on ikään kuin kasvettu arvostamaan suuria toimijoita. Emme niinkään huomaa, että esimerkiksi yritystoimipaikosta suurin osa on pk-sektorin toimipaikkoja. Kotkassa vain viisi yksityisen puolen yritystä työllistää yli 250 henkeä. Yrittäjyysilmasto ja -ilmapiiri on mielestäni myös viestinnällinen asia. Miten me viestimme itse asiasta ja miten media viestii asiasta.

Mitkä pk-yritysten suurimmat vaikeudet?

— Osalla pk-yrityksistä menee hyvin, mutta osalla selviytyminen on tiukkaa pitkän taantuman jälkeen. Taloudellinen tilanne mielletään edelleen epävakaaksi ja taantuma on syönyt kysyntää. Uskon, että tämä nakertaa myös uskallusta työllistää. Ja vaikka työpaikkoja olisi tarjolla, niin osaavaa työvoimaa ei välttämättä löydy työttömien suuresta määrästä huolimatta. Omistajan- ja sukupolvenvaihdoksissa on tuotu esille toimintaa jatkavien yrittäjien löytämisen vaikeus.

Onko päätöksenteko Kotkassa riittävän yrityslähtöistä?

— Yrityslähtöistä päätöksentekoa on hyvä vahvistaa. Se varmistaa yritysten toimintaedellytyksiä ja on merkki yritysmyönteisestä kaupungista. Se taas on vetovoimatekijä. Se vetää puoleensa yrityksiä ja työnantajia ja samalla kannustaa kotkalaisia yrittäjyyteen, yrityksiä kasvuun ja investointeihin.

— Päätöksenteko on yrityslähtöistä silloin, kun yritystoimintaa ja yritysten tarpeita ymmärretään ja vielä osataan arvioida päätösten vaikutuksia yritystoimintaan. Ymmärtäminen edellyttää vuoropuhelua. Sitä olisi lisättävä entisestään. Olemme kyllä olleet hyvällä polulla jo jonkin aikaa. Kiitokset kaupungille. Kotkan kaupungin virkamiesjohto ja Kotkan yrittäjien hallitus ovat tavanneet säännöllisesti ja kaupunki on järjestänyt kaikille yrittäjille avoimia kaupungin aamukahveja vuoropuhelun lisäämiseksi. Nyt tapaamisia laajennetaan kaupungin luottamushenkilöiden ja yrittäjien tapaamisiin.

— Tiistaiaamun kaupungin Yrittäjän päivän aamukahvit luottamushenkilöille ja yrittäjille on hyvä esimerkki. Näitä tapaamisia aiotaan jatkaa. Kaupungin viranhaltijat tekevät viranhaltijapäätöksiä ja valmistelevat lautakuntatason ja valtuustotason päätöksiä. Luottamushenkilöt niin lautakunnissa kuin valtuustossa päättävät. Yritysvaikutusten arviointi menettelynä päätöksenteon valmisteluvaiheessa on tärkeää. Mutta siinäkin on pidettävä maalaisjärki mukana. Isot asiat vaativat laajemman yritysvaikutusten arvioinnin ja pienemmät rutiinikäsittelyn. On vältettävä turhaa byrokratiaa. Yhdessä tekemisen ja vuoropuhelun kulttuuri on avain myös yrityslähtöiseen päätöksentekoon.

Pääsevätkö paikalliset yritykset riittävästi osallisiksi kaupungin/lähikuntien hankinnoista?

— Jatkossa pääsevät toivottavasti entistä paremmin. Kaupungille on palkattu hankintasuunnittelija ja Cursorilla toimii hankinta-asiamies. Tavoitteena on hankintojen paikallisuusasteen nostaminen. Kaupunki, Cursor ja yrittäjät ja muutkin asiaa teen päin vieneet tahot ansaitsevat kiitosta jo tässä vaiheessa. Yhteistyö on pelannut. Käytäntöjä kehitetään paraikaa.

— Nyt odotellaan mm. hankintakalenterin käyttöönottoa ja sitä, että kaupungin suunnitelmat pilkkoa hankinnat pienempiin osiin, jotta myös paikalliset pienemmät yritykset pääsevät tarjouskilpailuun mukaan ja että kynnysarvon alittavat hankinnat myös tuotaisiin hankintakalenteriin mukaan.

— Paljolti on kiinni myös yrittäjistä ja yrityksistä, kuinka he lähtevät tarjoamaan tuotteita ja palveluja. Paikallisten yritysten pääsy osallisiksi kaupungin/lähikuntien hankinnoista riippuu loppukädessä siitä, miten yritykset pärjäävät hankintakilpailuissa ja siihen taas vaikuttavat hankintakriteerit.

Mikä yksittäinen asia helpottaisi pk-yritysten elämää Kotkassa?

Kyllä se on palvelujen ja tuotteiden kysynnän kasvu toimialasta riippumatta. Tarvitaan ostovoimaa ja talouden kasvua, joka näkyy yritysten myynnissä. Yrityskantaamme olisi hyvä saada keskikokoisia yrityksiä, jotka taas näkyisivät muun muassa pienempien yritysten asiakaskunnassa.

— Useamman kotkalaisen pk-yrityksen asiakaskunta ja laskutus löytyvät muualta kuin Kotkasta. Se ei ole huono asia ja kuuluukin tähän päivään. Mutta silloin kun on asiakaskuntaa kotikonnuilla, varmemmin yritys pysyy Kotkassa, samoin työpaikat, verotulot ja palvelut. Tässä mielessä paikallisten yritysten palvelujen ja tuotteiden ostaminen pitäisi olla jokaisen kotkalaisen sydämen asia. Yritykset ja työpaikat käyvät käsi kädessä. Kun on yrityksiä, niin on työtä ja kun on työtä, on asukkaita ja elinvoimaa.

Tiistaina on vietetty Yrittäjän päivää.

Eija Anttila

Uusimmat uutiset