Kotkassa paineet yhä tiukempaan taloudenpitoon — ”Pitäisi olla aika huolestunut”, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask

Kotkan kaupungin viime vuoden tilinpäätös on vain henkäyksen verran plussan puolella. Investointitarpeet ovat suuret ja asukasluku vähenee. Brask kaipaa päättäjiltä aivan uutta suuntaa, pienet säästöt eivät enää riitä. Kaupunginjohtaja Esa Sirviön mukaan kenellekään ei ole epäselvää, että talouden tasapainotusta tarvitaan.

Kimmo Seppälä

Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Kirjavainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask ja kaupunginjohtaja Esa Sirviö pitävät rakenteellisia muutoksia välttämättöminä, jotta Kotkan taloustilanne saadaan tasapainoon.
Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Kirjavainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask ja kaupunginjohtaja Esa Sirviö pitävät rakenteellisia muutoksia välttämättöminä, jotta Kotkan taloustilanne saadaan tasapainoon.

Kotkan talous näyttää heikolta tai kohtuulliselta. Määritelmä vaihtuu sen mukaan, katsotaanko emokaupunki Kotkan vai kaupunkikonsernin tulosta. Kaupunkikonserniin kuuluvat emokaupunki ja sen tytäryhtiöt, kuten Kotkan Energia, Kotkan Asunnot ja Kymijoen ravintolapalvelut.

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö löytää vuoden 2018 tilinpäätöksestä muutaman myönteisen asian: kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen — tosin vain reilut 48 000 euroa — ja konsernin ylijäämä noin 12 miljoonaa euroa.

— Konsernin tulos on hyvinkin positiivinen, kaupungin myönteisten näkymien merkkejä, Sirviö luonnehtii.

Emokaupungin tilanteessa ei hurrattavaa ole. Viime vuoden alussa Kotka sai työterveyden myynnistä noin 8 miljoonaa euroa, mutta koko summa kului vuodessa. Ilman myyntivoittoa kaupungin taseeseen kertynyt alijäämä olisi yli kaksinkertaistunut.

Kumulatiivista eli kertynyttä alijäämää Kotkalla on nyt 6,2 miljoonaa euroa. Alijäämä pitää kattaa vuoteen 2022 mennessä. Kertyneen alijäämän kattaminen on yksi keinoista välttää kriisikuntakriteerien mukaiseen arviointimenettelyyn joutuminen.

— Kenellekään ei ole epäselvää, että talouden tasapainotusta tarvitaan, Sirviö toteaa.

Kaupunkikonsernissa lähes kaikki yhtiöt ja yhteisöt tekivät tavoittelemansa tuloksen. Sirviön mukaan voidaan sanoa, että konserni kannattelee kaupunkia.

Talousjohtaja Pietu Mänttäri kertoo, että pitkälle viime vuoden aikana ennakoitu noin 3 miljoonan euron ylijäämä kääntyikin nollaan. Syitä oli monia, esimerkiksi ennakoitua pienemmät verotulot ja Carean tasauslaskutus, jossa Kotka maksoi kuntayhtymälle ennakoitua suuremman osuuden.

Investointeja tarvitaan paljon, asukasmäärä vähenee

Kotkan talouden kaksi suurta rasitetta ovat suuret investointitarpeet sekä koko ajan vähenevä asukasmäärä.

Viime vuonna Kotkan vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 11,9 miljoonaa euroa. Investointeihin tarvittiin 24,4 miljoonaa euroa. Korkea investointitaso luo epätasapainoa talouteen.

— Eikä talouden tasapainotus ole helppoa, kun väki vähenee yli 660 henkilöä toista vuotta peräkkäin, Mänttäri toteaa.

Asukasmäärän väheneminen aiheuttaa suuria paineita paitsi talouslukujen tasapainottamiseen myös kaupungin toimintojen suunnittelemiseen. Osa kokonaisuutta ovat esimerkiksi koulut ja päiväkodit, joista useampi toimii Kotkassa väistötiloissa. Kevään aikana päättäjien on ratkaistava, miten laaja koulujen ja päiväkotien määrä kaupungissa on mahdollista säilyttää.

Tällä hetkellä Kotkassa on suunniteltu 5—6 miljoonan euron investointia kouluihin ja päiväkoteihin vuosittain vuodesta 2021 alkaen. Parhaillaan asiassa odotetaan kaupunginvaltuuston päätöstä, näillä näkymin huhtikuussa.

Brask: ”Päättäjien on otettava ihan uusi suunta”

Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Nina Braskin (sd.) mukaan kaupungissa ei ole varaa mietiskellä, mitä taloustilanteessa pitäisi tehdä.

— Päättäjienkin on otettava ihan uusi suunta ja mietittävä, riittävätkö tällaiset tasapainotustoimet, Brask viittaa valtuuston päätettävänä olleeseen talouden tasapainotusohjelmaan.

Ohjelmaa karsittiin päätöksenteon eri vaiheissa. Alkuperäisessä kaupunginjohtajan esityksessä säästöjä oli tälle vuodelle noin 6 miljoonaa euroa, joista 2 karsittiin pois. Tulevien vuosien säästöjä karsittiin vieläkin enemmän.

Braskin mukaan nyt tarvitaan rakenteellisia muutoksia. Ennen rajuja ratkaisuja pitäisi kuitenkin löytää aikaa arvioida muutosten vaikutukset tulevaisuudessa.

— Pitäisi olla aika huolestunut. En usko, että yhden tai kahden viikon lomautuskaan olisi mikään ratkaisu. Yksi tärkeistä ratkaisuista on koulu- ja varhaiskasvatustilanne.

Valtuuston puheenjohtaja Marika Kirjavainen (kok.) toivoo valtuustolta kriisitietoisuutta.

— Valtuusto ei pystynyt tekemään riittävän suuria päätöksiä tasapainotuksesta. Alijäämiä ei ole saatu kuoletettua pois enkä näe tulevaisuudessa merkkejä, jotka toisivat meille suuria tuloja, Kirjavainen toteaa.

Samaan aikaan tasapainotellaan tapahtumakeskuksen ja Kantasataman kehittämisen osalta, mutta Kirjavaisen mukaan tarvitaan toimintaa, joka tuo kaupunkiin työpaikkoja ja verotuloja.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset