Kamalat äidit -ryhmässä voi jakaa tarinoitaan ilman pelkoa leimaamisesta huonoksi vanhemmaksi – Haminassa käynnistetylle teini-ikäisten vanhempien vertaistukiryhmälle oli kova tarve

Vertaistukiohjaaja Marjut Lauronen muistuttaa, että nuoret elävät nykyään kovin erilaisessa maailmassa kuin vanhemmat aikoinaan.

Kimmo Seppälä

Vertaistukiohjaaja Marjut Laurosen saaman palautteen mukaan teini-ikäisten vanhempien vertaistukiryhmälle oli kova tarve.
Vertaistukiohjaaja Marjut Laurosen saaman palautteen mukaan teini-ikäisten vanhempien vertaistukiryhmälle oli kova tarve.

Teini-ikäisten lasten vanhemmat eivät tapaa toisiaan samalla tavalla kuin esimerkiksi pikkulasten vanhemmat. Tämän ajatuksen kotkalainen Marjut Lauronen allekirjoittaa.

– Urheiluharrastuksissa nuorten vanhemmat tapaavat, mutta silloin jutut pyörivät urheilussa. Eivät siinä, millaista kotona on, Lauronen kertoo.

Lauronen on yhdessä Sanna Silvon ja Jenny Amperlan kanssa alkanut pitää Haminassa Kamalat äidit -nimistä vertaistukiryhmää.

Kamalat äidit on Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen eli NNKY-liiton koordinoima ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittamaa toimintamuoto. Tarkoituksena on tarjota teini-ikäisten lasten vanhemmille foorumi, jossa keskustella luottamuksella arjen haasteista.

– Siellä saa itkeä ja nauraa, kuunnella muitten juttuja, ja kertoa omiaan ilman pelkoa siitä, pitävätkö muut minua huonona vanhempana. Tavoitteena on, että jokainen lähtisi tapaamisesta kotiin hymyillen, Lauronen kertoo.

Tärkeintä olla lapsestaan kiinnostunut

Haminassa käynnistetty ryhmä on ensimmäinen laatuaan Kymenlaaksossa. Yksi ryhmä tapaa kymmenen kertaa, ja ryhmään mahtuu kymmenen jäsentä. Luottamuksellisuuden vuoksi osallistujien määrä on rajattu. Kevään ryhmän pari viimeistä kokoontumiskertaa tyssäsi koronaan, mutta syksyllä on tarkoitus aloittaa uusi ryhmä.

Kamalat äidit ovat jutelleet esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja siitä, miksi teini tykkää linnoittautua huoneeseensa.

– Esimerkiksi nettikiusaaminen on nykyään ihan erilaista kuin silloin, kun olimme itse nuoria. On hyvä ymmärtää, että nuoret elävät nykyään kovin erilaisessa maailmassa.

Kimmo Seppälä

Kamalat äidit -ryhmässä saa kertoa avoimesti kodin arjesta ilman pelkoa siitä, että leimataan huonoksi vanhemmaksi.
Kamalat äidit -ryhmässä saa kertoa avoimesti kodin arjesta ilman pelkoa siitä, että leimataan huonoksi vanhemmaksi.

Nuoruus on haastava elämänvaihe niin nuorelle kuin vanhemmillekin. Laurosen mielestä tärkeintä olisi osoittaa, että vanhempi on lapsestaan kiinnostunut. Lastensuojelussakin työskennellyt vertaistukiohjaaja tietää, että välinpitämättömyys on pahinta.

– Pitää uskaltaa olla myös se kamala äiti. Tasapainoilu voi olla vaikeaa, jos haluaa pitää nuoreen hyvät välit. Vanhemman tehtävänä on asettaa rajoja. Nuoret voivat esittää, että mutsi on ihan hirveä, mutta kyllä he myös välittävät. He eivät vaan välttämättä osaa sanoa sitä vielä, Lauronen sanoo.

Nuoret ovat valtavan fiksuja ja osaavat ottaa asioista selvää, Lauronen muistuttaa. Jos nuori hölmöilee tai sekaantuu päihteisiin, on hyvä oppia, että teoilla on seuraukset. Vanhempana on toisaalta myös hyvä muistaa, että kaikki tekevät virheitä.

– Vanhemmatkin voivat tunnekuohuissaan sanoa vääriä asioita. Sitten pyydetään anteeksi ja sanotaan, että mokasin.

Nuoren ihastus voi muuttaa koko perheen arkea

Haminassa Kumppanuustalo Hilmassa järjestösuunnittelijana työskentelevä Lauronen törmäsi Kamalat äidit -konseptiin työnsä puolesta. Haminaan perustetusta ryhmästä saatu palaute on ollut positiivista.

– Minulla on paljon kokemusta nuorten kanssa työskentelystä ja kotona 15- ja 18-vuotiaat tytöt. Koin heti, että minulla olisi tähän jotain annettavaa.

Kamalat äidit -ryhmän vetäminen on täysin vapaaehtoista. Kaikki kolme Haminan ryhmän vertaistukiohjaajaa työskentelee lasten ja nuorten parissa, mutta se ei ole mikään vaatimus. NNKY:n kautta ohjaajaksi perehdytetään. Uusien vapaaehtoisten myötä ryhmiä voitaisiin saada myös Kotkaan tai muualle Kymenlaaksoon.

NNKY:n materiaaleihin on listattu aiheita, joista voidaan jutella. Laurosen mukaan niitä ei ole orjallisesti noudatettu. Tärkeämpää on kuunnella, millaisia toiveita keskustelusta äideillä on.

– Sen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. Voidaan jutella vaikka nuoren ihastuksesta tai siitä seuranneesta sydänsurusta. Ne vaikuttavat valtavasti perheen arkeen. Silloin olisi hyvä muistaa, millaista oli itse olla nuori.