"Ei voi olla niin, että kun laji on kerran suojeltu, se on suojeltu aina", sanoi Kymenlaaksossa vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä – Valkoposkihanhien suojelua pitäisi tarkastella EU-tason sijaan paikallisesti

Varsiyökkönen iski viljapeltoon. Vaikka EU rajoittaa torjunta-aineiden käyttöä, kaikkea ei kielletä kerralla, Jari Leppä sanoo.

Moises Garibay

Jari Leppä ja Timo Ylä-Rakkola keskustelivat torstaina peltotuhoista Elimäellä.
Jari Leppä ja Timo Ylä-Rakkola keskustelivat torstaina peltotuhoista Elimäellä.

Valkoposkihanhien määrä ja niiden aiheuttamat maataloustuhot ovat nouseet Suomessa tänä kesänä otsikoihin. Valkoposkihanhi on suojeltu, joten sitä ei saa metsästää. Leppä kaipaisi tähän muutosta.

– Ei voi olla niin, että kun laji on kerran suojeltu, se on suojeltu aina, olkoon eläimiä kuinka paljon hyvänsä. Tällaisella ei ole mitään tekemistä maalaisjärjen kanssa.

Uhanalaisia lajeja pitää suojella, mutta niiden kannan elpyessä suojelu pitäisi pystyä myös purkamaan, Leppä sanoo.

Valkoposkihanhi on suojeltu lintudirektiivillä koko EU:ssa, joten suojelun purkaminen edes paikallisesti on EU-tason päätös.

– Niin pitkään kuin minä olen tässä hommassa ollut, olemme käyneet vuoropuhelua eri jäsenmaiden ja komission kanssa siitä, että joustavuutta pitäisi olla ja paikalliset olosuhteet pitäisi ottaa paremmin huomioon.

Leppä käyttää esimerkkinä Suomen metsästyslakia, jolla voidaan säädellä, minkä verran jotakin eläintä voidaan metsästää.

– Meillä on useampia sorsalintulajeja, joiden kanta on heikentynyt. Niitä lajeja ei ole saanut pariin–kolmeen vuoteen metsästää, koska haluamme, että kanta kasvaa.

Tuholaiset puheenaiheena Elimäellä

Elimäkeläisen maanviljelijän Timo Ylä-Rakkolan pellolle on iskenyt varsiyökkönen-niminen tuholainen. Varsiyökkönen on perhonen ja sen toukka tekee tuhoja viljapellossa.

– En ole kuullut koskaan lajista, se on ihan uusi tulokas. Minulla on vehnäpeltoa yli 90 hehtaaria. Siitä kolme hehtaaria on tuhoutunut täysin. Sen lisäksi joka lohkolla on tuholaisen syömiä kasveja.

Yökkösen toukat menevät viljan sisälle kasvupisteeseen ja purevat sen poikki. Tämän jälkeen kasvi kuivuu pystyyn ja kuolee.

Ylä-Rakkola huomasi tuhot juhannuksena.

Moises Garibay

Varsiyökkönen on aiheuttanut tänä vuonna tuhoja Elimäellä.
Varsiyökkönen on aiheuttanut tänä vuonna tuhoja Elimäellä.

EU säätelee torjunta-aineiden käyttöä

Varsiyökkösen torjuntaa hankaloittaa se, että maataloudessa käytettäviä torjunta-aineita säädellään EU-tasolla. Osa tänä vuonna käytetyistä torjunta-aineista on menossa kieltolistalle.

– Viljelijät ovat tänä vuonna käyttäneet ainetta, jota saa vielä tänä vuonna käyttää. Todennäköisesti he saivat edes osan tuholaisista torjuttua, mutta ensi vuonna sitä keinoa ei enää ole. Tilanne on jatkossa haasteellinen, sanoo kasvinsuojelutuotteita myyvän Syngentan Arto Markkula.

Markkula arvelee että koska asia on uusi, varsiyökkösen tekemiä tuhoja ei ole välttämättä huomattu, mikäli tuhot eivät ole yhtä pahoja kuin Ylä-Rakkolalla.

Markkulan mukaan korvausten maksamisella voidaan pehmentää tuhojen seurauksia, mutta se ei ole ratkaisu ongelmaan.

– Ongelma pitää ratkaista EU-tasolla. Torjunta-aineita on karsittu paljon. Samaa torjunta-ainetta ei voi käyttää pellolla joka vuosi, etteivät tuholaiset totu siihen.

Markkulan mukaan EU:n uudet lainsäädännöt ja niiden vaikutukset alkavat nyt konkretisoitua.

Moises Garibay

Varsiyökkönen lähikuvassa.
Varsiyökkönen lähikuvassa.

Ruokaturva on tärkeää

Torjunta-aineita koskevat säädökset ovat myös maa- ja metsätalousministeri Lepän työpöydällä.

Leppä vieraili torstaina Elimäellä tapaamassa paikallisia maanviljelijöitä.

Lepän mukaan torjunta-aineiden käytöstä suhteessa ruokaturvaan käydään jatkuvaa vuoropuhelua.

– Kemikalisaation vähentäminen on selvä tavoite, mutta se pitää tehdä järkevästi, hän sanoo.

Leppä kertoo keskustelleensa asiasta EU:n terveyskomissaarin kanssa. Viesti oli, että kun torjunta-aineiden käyttöä vähennetään, se jaksotetaan pidemmälle ajanjaksolle.

– Tavoitteet eivät ole sellaisia, että joka EU:n maasta 50 prosenttia torjunta-aineiden käytöstä vähennetään. Siinä otetaan huomioon jo käyttöön otetut toimenpiteet ja taso, jossa ollaan.

Kokonaistilanne hallinnassa

Kokonaisuutena Suomen tuholaistilanne ei tässä vaiheessa kesää ole Lepän mukaan normaalia pahempi. Yksittäisiä tuhoja kuitenkin on, ja ne pitää ottaa vakavasti. Tilanne myös elää sään ja sääilmiöiden mukaan.

– Kuivuus ja valtavat lämpöaallot tuovat ongelmia tullessaan ja riskit hyönteistuhojen esiintymiselle kasvavat.

Pekka Väisänen

Varsiyökkösen näkertämää peltoa Elimäellä.
Varsiyökkösen näkertämää peltoa Elimäellä.

Uusimmat uutiset