Kotka jatkaa työtä rantaradan puolesta – Kehitysjohtaja Terhi Lindholm osallistui tänään ministeri Timo Harakan vetämään keskusteluun

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää kunnilta kannanottoja siihen, millaisilla reunaehdoilla ne voisivat osallistua suunnitteluhankeyhtiöön.

Jussi Lopperi

Jos Kotka saisi päättää, Helsingistä rakennettaisiin raideyhteys itään rannikkolinjaa myötäillen. Arkistokuva.
Jos Kotka saisi päättää, Helsingistä rakennettaisiin raideyhteys itään rannikkolinjaa myötäillen. Arkistokuva.

Kotkan kaupunki ei missään nimessä ole heittänyt pyyhettä kehään rantarata-ajatuksen suhteen. Tämä oli viesti, jonka kehitysjohtaja Terhi Lindholm vei liikenne- ja viestintäministeriön tänään järjestämään tilaisuuteen.

– Vahvistimme osaltamme, että Kotka ja muut itäisen rantaradan kunnat ovat kiinnostuneita viemään asiaa eteenpäin, kertoo Lindholm.

Lindholmin mukaan Kotkan näkemys ei ole muuttunut. Rannikkoseudulla korostetaan, että ratkaisuja tehtäessä otettaisiin huomioon myös elinkeinoelämä ja tavaraliikenne. Väyläviraston toukokuussa julkaisemassa selvityksessä todettiin, että nimenomaan rantarata toisi elinkeinoelämälle parhaat hyödyt.

– Ilokseni havaitsin, että myös ministeri Timo Harakka avauspuheenvuorossaan korosti investointeja, jotka tuovat parhaat hyödyt Suomen kokonaistalouden näkökulmasta sekä myös koronakriisistä selviämisessä, sanoo Lindholm.

Suunnittelu maksaa 70–100 miljoonaa euroa

Tämänpäiväisessä tilaisuudessa aloitettiin keskustelut siitä, millaisia edellytyksiä on perustaa itäisen suunnan raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiö. Suunnittelussakaan ei ole kyse pikkusummista: alustavan arvion perusteella Porvoo–Kouvola-linjauksen suunnittelukustannukset olisivat 70 miljoonaa euroa, Porvoo–Kotka–Luumäki-linjauksen 110 miljoonaa euroa.

Vastaavanlaisista suunnitteluhankeyhtiöistä on neuvoteltu myös Turun tunnin juna -hankkeessa sekä Suomi-radan edistämisessä. Aiemmissa neuvotteluissa edellytyksenä on ollut, että hankeyhtiön perustamiseen – ja sitä kautta suunnittelukustannuksiin – osallistuvat valtion ohella muutkin tahot.

Ajatuksena on ollut, että valtio omistaisi hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Loppuomistus jakautuisi muiden julkisyhteisöjen tai julkisesti omistettujen yhteisöjen kesken.

Terhi Lindholmin mukaan täkäläisistä julkisesti omistetuista yhteisöistä Haminan–Kotkan satama on jo ilmoittanut tukevansa rantarataa.

Linjauspäätöksen aikataulu ei vielä selvillä

Tämänpäiväisen keskustelunavauksen jälkeen asia etenee niin, että kuntien on elokuun loppuun mennessä ilmoitettava, ovatko ne kiinnostuneita suunnitteluhankeyhtiön pääomittamisesta. Ihan kaikki askelmerkit eivät Lindholmin mukaan kuitenkaan ole vielä selvillä.

– Esimerkiksi se on vielä epäselvää, missä kohtaa tehdään päätöksiä linjauksesta. Siihen kyllä luvattiin tarkennusta.

Ratalinjaus ei ole asia, josta Kotkan ja Kouvolan voi olettaa pääsevän yksimielisyyteen. Lindholm kuitenkin toivoo, että päätöstä perusteltaisiin senkaltaisilla faktoilla, jotka voidaan yleisesti hyväksyä.

– Olen ehkä idealisti. Joka tapauksessahan on niin, että kun tehdään miljardi-investointeja, joiden vaikutukset ulottuvat yli sadan vuoden päähän, täytyy olla vakaat perustelut.

Toisaalta Terhi Lindholm muistuttaa, että edes suunnitteluhankeyhtiön perustaminen ei tarkoita sitä, että ratahanke sataprosenttisen varmasti toteutuu.

– Epävarmuutta siinä on joka tapauksessa.

Uuttakin tietoa Terhi Lindholm tämänpäiväisestä keskustelusta sai.

– Se selvisi, että Savon ja Karjalan ratojen parantaminen sekä tämä itäradan suunnittelu tehdään erillisissä hankeyhtiöissä.