Opiskelupaikkaa on nyt pakko hakea – oppivelvollisuuden laajeneminen tuo vastuita opoille, kunnille ja vanhemmille

Toisen asteen opintojen yhteishaku alkaa tänään.

Raimo Eerola

Yhteishaku toisen asteen opintoihin alkaa tiistaina 23. helmikuuta.
Yhteishaku toisen asteen opintoihin alkaa tiistaina 23. helmikuuta.

Peruskoulun päättävät nuoret ovat tänä keväänä ensimmäistä kertaa velvollisia hakeutumaan toisen asteen opintoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelupaikan pakollista hakemista joko lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta tai niihin valmistavista koulutuksista.

Tiistaina alkava toisen asteen koulutuksen yhteishaku toimii silti käytännössä kuten ennenkin.

– Ainoa käytännön muutos on, että kolme valtakunnallista yhteishakua järjestetään nyt samaan aikaan. Itse haku tapahtuu kuitenkin Opintopolku-palvelussa samoin kuin aikaisemminkin, Opetushallituksen asiantuntija Satu Hornborg kertoo.

Opiskelupaikan hakuvelvoitteen taustalla on oppivelvollisuuden pidentyminen 18 ikävuoteen. Asiaa koskeva lakimuutos tulee muilta osin voimaan elokuussa, mutta hakeutumisvelvoite astui voimaan jo vuodenvaihteessa.

Toisen asteen koulutuspaikkoja on tarjolla runsaat 80 000. Päättöluokkalaisten määrä on noin 60 000. Kaikille oppivelvollisille riittää siis opiskelupaikka.

– Yhteishaku on 9.-luokkalaisten pääasiallinen hakeutumisväylä, mutta joihinkin oppilaitoksiin voi hakea jatkuvalla haulla tai ne eivät ole yhteishaun piirissä, Hornborg muistuttaa.

Vuonna 2019 peruskoulun päättäneistä vajaat 1 400 oppilasta eli 2,4 prosenttia 9.-luokkalaisista ei jatkanut toisen asteen koulutukseen. Vuoden 2020 luvut eivät vielä ole tiedossa.

Kenen tehtävä sitten on valvoa, että kaikki päättöluokkalaiset todella hakeutuvat opintoihin? Hakuvaiheessa vastuu on peruskoulujen oppilaanohjaajilla eli opoilla sekä nuorten huoltajilla.

– Opot pystyvät seuraamaan Opintopolku-palvelussa opiskelijoiden hakemista. Valvonnan työkaluksi on valmistumassa myös toinen palvelu, josta opo voi nähdä, että nuori on ottanut paikan vastaan ja aloittanut opinnot, Hornborg kertoo.

– Jos yhteishaussa ei saa opiskelupaikkaa, perusopetuksen järjestäjä jatkaa ohjausta ja auttaa esimerkiksi hakemaan jatkuvassa haussa olevia opiskelupaikkoja.

Mitä tehdään, jos tämän kevään 9.-luokkalaiselta vielä ensi syksynäkin puuttuu opintopaikka tai hän ei ole aloittanut opintoja saamassaan paikassa?

– Silloin opo ilmoittaa tilanteesta oppilaan asuinkunnalle, ja kunnalle siirtyy vastuu valvoa hakeutumista opintoihin, Hornborg vastaa.

Laki jättää asuinkunnan päätettäväksi, miten se käytännössä kantaa vastuun peruskoulun päättäneistä nuorista, jotka eivät ole toisen asteen opintojen piirissä.

– Asia täytyy määritellä kunkin kunnan hallintosäännössä. Riippuu varmasti kunnan koosta ja toimintamahdollisuuksista, kuka tehtävän käytännössä hoitaa, arvioi opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta.

Hakeutumisvelvoite lisää kunnan työmäärää. Päivärinta arvioi, että kunnat saattavat siksi tarvita lisäresursseja, mutta niitä uudistuksessa on jo annettu.

Enemmän haasteita asettaa nopea aikataulu. Oppivelvollisuuden laajentaminen hyväksyttiin vasta viime vuoden lopulla, ja hakeutumisvelvoite tuli voimaan jo vuodenvaihteessa.

– Valmistautuminen on kunnissa hyvin eri vaiheissa. Täytyy kuitenkin muistaa, että nollatilanteesta ei tarvitse lähteä. Yhteishaku ei ole uusi asia, ja kunnissa on siihen jo tietyt prosessit ja toimintatavat.

Luetuimmat