Itsenäisyyspäivänä tapahtumat ovat muuta juhlavuotta virallisempia Etelä-Kymenlaaksossakin

Suomalaiset ovat halunneet juhlia maataan monin eri tavoin ja ovat rakentaneet juhlavuoden yhdessä.

Raimo Eerola

Sankarihaudoilla käyminen on yksi perinteisimmistä itsenäisyyspäivän tapahtumista.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on muodostunut kaikkien aikojen suurimmaksi juhla- tai teemavuodeksi Suomessa. 

— Suomalaiset ovat halunneet juhlia maataan monin eri tavoin ja ovat rakentaneet juhlavuoden yhdessä. Meillä on upean aktiivista väkeä, ja innostus on näkynyt myös maailmalla, iloitsee Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen.

Kaikki mukana juhlavuodessa

Etelä-Kymenlaaksossa Suomen satavuotista itsenäisyyttä on juhlittu kaikkialla.

— Kuntalaisille palveluja tuottavat ja asukkaat hyvin saavuttavat toimijat, kuten esimerkiksi koulut, päiväkodit, museot, kirjastot, palvelutalot, kulttuuritoimijat, järjestöt ja seurat ovat järjestäneet omille asiakkailleen ja jäsenilleen tapahtumia juhlavuoden kunniaksi, kertoo hallintopäällikkö Ulla Silmäri Kymenlaakson liitosta.

Juhlavuosi on huomioitu Kymenlaaksossa monella eri tavalla.

— Tapahtumia ja tekoja on ollut laidasta laitaan. Juhlavuosi on näkynyt esimerkiksi kuntien taajamien puistoistutuksissa ja syksyllä rakennusten valaistuksissa. Instagramissa esitellään 100 kymenlaaksolaista yritystä, museoissa 100 kymenlaaksolaista vaikuttajaa, unelmien liikuntavuoden tavoitteena on saada kymenlaaksolaiset liikkumaan Suomen kunniaksi haluamallaan tavalla, Haminassa järjestettiin 4. kesäkuuta Suurkonsertti, luettelee Silmäri.

Itsenäisyyspäivänä tapahtumat ovat virallisempia.

— Itsenäisyyspäivänä juhlinta lienee aikaisempien vuosien tapaan kuntien järjestämiä virallisia juhlia. Tuntemattoman sotilaan ja linnan juhlien katsominen kuuluu lähes jokaisen itsenäisyyspäivän iltaohjelmaan, toteaa Silmäri.

Iloista aattoa seuraa tänään arvokas itsenäisyyspäivä traditioineen ja juhlallisuuksineen.

Ilotulitus kruunaa juhlapäivän

Valtakunnallisesti tällä viikolla on järjestetty ja järjestetään runsaasti sekä perinteisiä että uusia juhlallisuuksia, ja ohjelma ulottuu usealle päivälle.

— Itsenäisyyspäivän virallinen juhlinta aloitettiin tiistaina nostamalla liput salkoon ja sytyttämällä sinivalkoiset valot kaikkialla Suomessa. Kaikkia kansalaisia kutsuttiin myös viettämään yhteinen kahvihetki kello 14 satavuotiaan kunniaksi, kertoo Timonen.

Iloista aattoa seuraa tänään arvokas itsenäisyyspäivä traditioineen ja juhlallisuuksineen.

— Historiallinen ilta tiivistyy tunnelmallisiin hetkiin kodeissa ja juhlasaleissa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentuu juhlailotulitukseen noin kello 22. Ilotulitusta voi seurata Ylen suorassa televisiolähetyksessä ja paikan päällä parhaiten Tähtitorninmäeltä. Juhlailotulitus päättää samalla Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden, muistuttaa Timonen.

All Over Press

Historiallinen ilta tiivistyy tunnelmallisiin hetkiin kodeissa ja juhlasaleissa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentuu juhlailotulitukseen noin kello 22.

Nuoret ottivat juhlavuoden omakseen

Suomi 100 -seurantatutkimuksen tulokset kertovat, että neljä viidestä pitää juhlavuoteen osallistumista tärkeänä ja noin 600 000 suomalaista kertoo osallistuneensa juhlavuoden ohjelman rakentamiseen. Tyytyväisimpiä juhlavuoteen kokonaisuutena ovat 15-24-vuotiaat nuoret.

— Erityisen ilahduttava oli tutkimustulos, jonka mukaan nuoret suomalaiset ottivat juhlavuoden omakseen. Tässä tapahtui merkittävä muutos reilussa vuodessa. Uskon, että samalla perinteinen ajatus itsenäisyyden juhlinnasta on laajentunut ja on syntynyt uusia tapoja kokea ylpeyttä Suomesta, sanoo Timonen.

Tuoreimmalla seurantajaksolla selvitettiin myös suhtautumista itsenäisyyspäivän viettoon. Satavuotissyntymäpäivää aikoo juhlistaa kolme neljästä suomalaisesta, innokkaimmin 15-24-vuotiaat nuoret.

— Juhlinta herättää suomalaisissa myönteisiä tunteita, kuten ylpeyttä kotimaasta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Suomi 100 sosiaalisen mediassa  
Facebook
Twitter
Instagram 
YouTube