Katso video — Mussalossa työskennellyt ahtaaja tallensi Suursaaren tuntumasta Haminan suuntaan liikkuneen vesipatsaan

Meteorologin mukaan trombeja ja vesipatsaita havaitaan Suomessa vuosittain 10—20.

Mikko Vänttinen

Tänään Mussalossa kuvattu video löytyy alempaa jutusta. Tämä on arkistokuva, joka on kuvattu Ruotsinpyhtäällä heinäkuussa 2005.
Tänään Mussalossa kuvattu video löytyy alempaa jutusta. Tämä on arkistokuva, joka on kuvattu Ruotsinpyhtäällä heinäkuussa 2005.

Mussalon satamassa työskennelleen Markku Laitisen piti tiistaiaamuna kaivaa hetkeksi kännykkä esiin ja tallentaa video. Merellä Suursaaren tietämiltä Haminan suuntaan liikkui kahdeksan jälkeen aamulla komea vesipatsas.

Trombit, joita vesialueella kutsutaan vesipatsaiksi, eivät ole säätieteilijöillekään ihan jokapäiväistä ihailtavaa. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Ari Mustalan mukaan Suomessa havaitaan vuosittain 10–20 trombia tai vesipatsasta.

— Näin syksyllä ne syntyvät merialueilla sen vuoksi, että lämmin meri synnyttää nousuvirtauksen. Tänäänhän siellä on myös ollut saderintamia ja ukkosta, sanoo Mustala.

Voimakkuus vaihtelee

Kuten monien muidenkin sääilmiöiden, myös trombien ja vesipatsaiden voimakkuus vaihtelee. Voimakkain Suomessa havaittu trombi on ollut F4-luokkaa. Sellaista trombia kutsutaan tuhoisaksi.

F4-luokan trombi tuhoaa jopa lujatekoisia taloja maan tasalle. Heikoilla perustuksilla olevat talot lentävät F4-trombin voimasta jonkin matkan päähän. F4 heittää myös autoja, ja suuret esineet lentävät sen voimasta ilmassa kuin ammukset.

F3-luokan trombeja eli ankaria trombeja tunnetaan Suomesta vain kuusi tapausta. F3-trombissa katot ja osa seinistä repeytyy irti lujatekoisistakin taloista. F3:n kourissa junat kaatuvat, useimmat puut metsässä irtoavat juurineen ja raskaat autot nousevat ilmaan.

Valtaosa eli 86 prosenttia Suomessa havaituista trombeista on — onneksi — F1-luokkaa tai heikompia. Ilmatieteen laitoksen mukaan F1-trombi repii irti kattojen pintaa, siirtää tai kaataa parakkeja ja asuntovaunuja sekä siirtää liikkuvia autoja sivusuunnassa.

Suomessa ei onneksi F5-trombeja

Äärimmäisen voimakkaita F5-luokan trombeja ei Suomessa ole havaittu. Niissä tuulen nopeuden arvioidaan olevan jopa 117—142 metriä sekunnissa.

F5-trombit nostavat vahvoja puutaloja perustuksiltaan, kuljettavat ne huomattavien matkojen päähän ja hajottavat pieniksi palasiksi. Kun F5-trombi jyllää, auton kokoisia esineitä lentää ilmassa yli 100 metriä ja kaarna irtoaa puista.

Pohjois-Karjalassa isot tuhot 2004

Yksi — tai oikeastaan kaksi — Suomen tuhoisista trombeista liikkui Pohjois-Karjalassa 20. elokuuta vuonna 2004. Tuolloin supersolu-ukkonen kulki Pohjois-Karjalassa ja aiheutti kaksi perättäistä trombia.

Ensimmäinen trombeista kehittyi Outokummussa. Sen voimakkuus oli F1-luokkaa ja tuhojäljen pituus 5,5 kilometriä. Toinen trombi kulki Polvijärveltä Kontiolahdelle. Se aiheutti F2-luokan tuhoja yhteensä 20,2 kilometrin matkalla. Kaatuneiden puiden ura oli paikoitellen pari sataa metriä leveä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet