Kymijoella vesi alle minimirajan — Veden vähyys voi haitata kalastusta

Vedenkorkeuden kääntyminen nousuun edellyttäisi loppuvuodeksi runsaita sateita.

Pekka Kinnunen

Vesi on vähissä Kymijoella.
Vesi on vähissä Kymijoella.

Vesi on vähissä Kymijoella tavallista kuivemman kesän ja syksyn jäljiltä. Joen yläjuoksulla Ahviossa virtaama on nyt 150 kuutiometriä sekunnissa, kun sen keskimääräinen virtaama on tähän aikaan vuodesta 250 kuutiometriä sekunnissa.

Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, virtaama on hyvin pieni myös molemmissa päähaaroissa.

— Esimerkiksi Pernoonkoskessa virtaama on nyt 50 kuutiometriä sekunnissa, kun tavallisesti marraskuussa virtaama on 110 kuutiometriä sekunnissa. Heikko virtaama näkyy veden vähyytenä, Niittyniemi sanoo.

Runsaat sateet pelastaisivat

Niittyniemen mukaan veden vähyys johtuu Kymijokeen laskevan Päijänteen tavanomaista alhaisemmasta vedenkorkeudesta. Marraskuun 8. päivänä vedenkorkeus Päijänteen Kalkkisissa oli ajankohtaan nähden 30 senttimetriä keskimääräistä matalampi. Vedenpinta on laskenut keväällä korkealla käyneestä vedenkorkeudesta 85 senttimetriä.

— Päijänteen vedenkorkeus määrittelee suoraan, millainen virtaama on vesistön alapäässä.

Vedenkorkeuksien laskua on edesauttanut lämmin kesä ja syksy, jolloin haihtuminen vesistöistä on ollut keskimääräistä runsaampaa. Niittyniemi sanoo, että heinäkuun alusta lokakuun loppuun sademäärä on ollut Päijänteen vesistöalueella noin 100 millimetriä keskimääräistä pienempi.

— Tämä on merkittävä ero. Jos korvaavaa vettä ei saada, joen virtaama olemaan hyvin pieni talven aikana. Tilanne voi vielä muuttua, jos loppuvuodesta saadaan tavallista runsaampia sateita.

Voi vaikuttaa kalojen lisääntymiseen

Nykyisen ennusteen mukaan sää kuitenkin näyttää pysyvän varsin kuivahkona marraskuussa eli kuivuus näyttäisi siltä osin jatkuvan edelleen. Edellisen kerran Päijänteen vedenkorkeus on ollut syksyllä tai alkutalvesta samalla tasolla kuin nyt vuosina 2009, 1999 ja 1997. Sitä edelliset matalan tason vuodet sijoittuvat 1970-luvun lopulle.

Niittyniemi kertoo, että Kymijoenkaan tilanne ei ole täysin poikkeuksellinen. Vastaavanlaisia virtaamia toistuu säännöllisesti 4—5 vuoden välein.

Positiivinen puoli asiassa on se, että hyytötulvariski on tulevana talvena pieni. Tähän aikaan vuodesta myöskään maatalouden ei tarvitse pumpata kasteluvettä joesta.

Vähävetisyys voi sen sijaan vaikuttaa kalojen lisääntymiseen ja haitata kalastusta Langinkosken ja Koivukosken alueella. Jos virtaama pysyy pitkään alhaisena, voi jokien jäätymisestä koitua lisäongelmia kaloille.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet